Laskentatehon tarve on kasvannut merkittävästi tekoälybuumin myötä. Yritykset ympäri maailman haluavat kouluttaa yhä kehittyneempiä ja suurempia tekoälymalleja valtavilla datamäärillä.

Esimerkiksi Metan tuorein tekoälymalli Llama 3, jossa on 70 miljardia parametria, koulutettiin yli 15 biljoonalla eli 15 000 miljardilla tokenilla. Toimitusjohtaja Zuckerbergin mukaan malli olisi oppinut vielä tämänkin jälkeen, mutta tekoäly otettiin käyttöön aikaisemmin bisnessyistä. 

Tekoälyjättien – ja muiden toimijoiden – yhteenlaskettujen investointien määrä on kasvamassa yllättävän nopeasti laskettavaksi biljoonissa euroissa. Esimerkiksi Saudi-Arabia on investoimassa lähes 40 miljardia euroa tekoälykehitykseen. 

Yhdysvalloissa taas Piilaakson jättiläiset Microsoft, Meta ja Alphabet ovat sijoittaneet jo vuoden 2024 alkukvartaalilla yhteensä noin 30 miljardia euroa datakeskuksiin ja muihin pääomakustannuksiin. 

Nämä investoinnit ovat kuitenkin vasta alkua käytännössä jokaiselle itseään arvostavalle teknologiajätille. Esimerkiksi Microsoft aikoo rakentaa lähivuosina 100 miljardin dollarin arvoisen supertietokoneen. 

Myös Meta aikoo sijoittaa monia miljardeja lisää tekoälykehitykseen. 

Zuckerbergin mukaan pullonkaulaksi on kuitenkin muodostumassa kehittyneiden sirujen sijaan energiainfrastruktuurin jäykkyys. 

Monen teknologiajättiläisen unelma olisi rakentaa gigawatin teholla toimiva datakeskus, mikä vastaa likimain tyypillisen ydinvoimalan tuottamaa tehoa. 

“Suurten voimalaitosten ja sitten siirtolinjojen, jotka ohittavat yksityisiä ja julkisia tontteja, rakentaminen on vahvasti säännelty ala”, Zuckerberg sanoi podcast-haastattelussaan aiemmin huhtikuussa. 

Yhdysvalloissa kuitenkin myös liittovaltion edustajat ovat hiljalleen heräämässä todellisuuteen, jossa energia ja tekoäly liittyvät toisiinsa erottamattomasti. Jatkotoimia suunnitellaan parhaillaan maan kilpailukyvyn varmistamiseksi.