Bidenin hallinnon reaktio EU:n uuteen digimarkkinalakiin (DMA) oli vaisu, vaikka DMA:ta on kritisoitu yhdysvaltalaisten yritysten syrjimistä. Syynä vähäiseen vastustukseen oli halu pitää transatlanttiset suhteet hyvinä Ukrainan sodan ja muutenkin kireän poliittisen ilmapiirin keskellä, kertoo Washington Post.
Bidenin hallinto kirjoitti lehden mukaan aluksi kaksi virallista kirjettä Brysseliin vastustaakseen DMA:n laatimia ehtoja, jotka osuvat etenkin Piilaakson jätteihin. Yhdysvallat perääntyi kuitenkin kirjeiden jälkeen DMA:n kritisoimisesta.
Bidenin hallinnon hiljaisuudesta huolimatta DMA on ollut suljettujen ovien takana kuuma puheenaihe, Washington Post kertoo.
EU- ja DMA-kritiikin vähäisyys ei ole ollut hallinnossa kaikkien mieleen. Etenkin moni republikaani uskoo, että olisi ollut Yhdysvaltojen etu lobata EU:ssa Piilaakson jättien puolesta.
Lain kriitikot sanovat EU:n suosivan DMA:n avulla eurooppalaisia ja syrjivän yhdysvaltalaisia yrityksiä. Lain nimeämästä kuudesta portinvartijasta – yrityksistä, joihin kohdistuu EU:ssa merkittävästi lisärajoituksia – viisi ovat Yhdysvalloista.
EU sanoo valinneensa portinvartijoiden kriteerit puolueettomasti.
DMA astui lopulta voimaan 7.3.2024 melko vastustuksetta. Se pakottaa viisi yhdysvaltalaista suuryritystä vapauttamaan markkinatilaa pienemmille yrityksille EU-alueella.
Laki vaatii monien muiden muutosten ohessa esimerkiksi Applea sallimaan vaihtoehtoiset sovelluskaupat ja muuttamaan sovelluskauppakäytäntöjään.
DMA koskee Applea, Metaa, Alphabetia, Amazonia, Microsoftia ja Kiina-siteidensä takia myös yhdysvaltalaisten lainsäätäjien tähtäimessä olevaa TikTokia (emoyritys ByteDance).
