Jopa 46 prosenttia toimistotyöntekijöistä käyttää työssään tekoälytyökaluja, jotka eivät ole työnantajan tarjoamia, selviää ohjelmistoyritys Ivantin tutkimuksesta.
Työntekijöillä on myös tapana salailla tekoälyn hyödyntämistä työssään. Käyttöä salailee jopa 32 prosenttia vastaajista.
Näistä työntekijöistä 36 prosenttia kertoo nauttivansa tekoälyn antamasta “salaisesta etulyöntiasemasta”.
Muita suosittuja syitä käytön salailulle ovat työpaikan tai työtehtävien menettämisen pelko (30 % vastaajista), työpaikan tekoälyohjeistuksen puute (30 %) ja toive työtehtävien lisääntymisestä (30 %).
Yksilöllinen käyttöönotto ja sen salailu voivat luoda rakoja organisaatioiden tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Ivanti suositteleekin, että organisaatiot laativat “kattavan ja selkeän” suunnitelman siitä, miten tekoälytyökaluja tulisi ottaa käyttöön eri osastoilla – ja miksi.
Organisaatiot tarvitsevat lisää tekoälyohjausta
Ivantin tutkimuksen mukaan tekoälyn käyttö on yhä verrattain vähäistä jopa aloilla, joilla se voi tarjota merkittäviä tehokkuushyötyjä.
Esimerkiksi järjestelmien ongelmaraporttien kirjoittamisessa tekoälyn käyttöönotto on jäänyt vain 34 prosenttiin, vaikka raporttien kirjoittamisprosessia voidaan nopeuttaa tekoälyautomatisaatiolla selvästi. Samoin nopeaa reagointia vaativat tehtävät tietoturvassa ja IT-ylläpidossa ovat jääneet monilta automatisoimatta – mahdollisuuden hyödyntäjiä ovat vasta vajaa puolet vastaajista.
On toki muistettava, että pelkkä käyttöönotto ei takaa tuottavuushyötyjä.
Tällä hetkellä jopa 44 prosenttia vastaajista kertoo työskentelevänsä yrityksissä, jotka ovat investoineet tekoälyyn, mutta eivät ole tarjonneet työntekijöille asianmukaista opetusta sen käytöstä.