Tekoälyn hyödyntämistä uuden työvoiman rekrytoinnissa on pidetty mahdollisena ratkaisuna työvoiman monimuotoisuuden edistämisessä. Yritykset ovat toivoneet, että tekoäly pystyy tekemään valintansa vain työtehtäviin liittyvien ominaisuuksien perusteella ilman minkäänlaisia vääristymiä.

BBC:n mukaan vuonna 2020 noin 500 HR-ammattilaista suositteli tekoälyn käyttämistä rekrytoinnin automaatioon ja sukupuolesta ja etnisestä taustasta johtuvien vinoutumien korjaamiseksi.

Ainkin toistaiseksi toive on osoittautunut turhaksi. Cambridgen yliopiston tutkijoiden tuoreessa Philosophy and Technology -julkaisussa julkaistussa artikkelissa tekoälyn neutraalius on osittautunut ”myytiksi”, kertoo BBC.

”Työkalut eivät pysty erottamaan vain työhön liittyviä ominaisuuksia sukupuolesta tai etnisestä taustasta rekrytointiprosessin aikana. Syynä on se, että hyvään työtekijään liitetyt omiaisuudet ovat kiinteästi sidottu sukupuoleen ja rotuun”, Cambridgen sukupuolitutkimuksen tutkiujat Kerry Mackereth sanoi BBC Newsille.

Tutkimuksessa tekoälystä löytyi muitakin ongelmia. Tekoäly pyrki analysoimaan tarkasti kandidaatin puhetta ja eleitä, ja vertaamaan niitä yrityksen teoreettiseen ihannetyöntekijään.

Artikkelin toisen kirjoittajan Eleanor Dragen mukaan näillä analyyseillä ei ole tieteellistä perustaa. Hän kuvaili toimintaa ”moderniksi frenologiaksi”. Pseudotieteellisessä Frenologiassa ihmisen ominaisuuksia pyrittiin arvioimaan kallonmuodon perusteella.

Dragen mukaan tulokset muuttuivat heidän tutkimuksissaan muun muassa kuvan kontrastia, kirkkautta tai saturaatiota muuttamalla.

Vastaavia tuloksia on tullut aikasemminkin. Saksalaisen Baijeryn yleisradioyhtiö Br:n julkaiseman selvityksen mukaan muun muassa huivin tai silmälasien käyttäminen vaikutti tekoälyn antamaan arvioon. Samoin esimerkiksi kirjahylly taustalla muutti kandidaatin arvioita vähemmän neuroottiseksi.