Finanssiala ei lämpene digieurolle – selvityksen mukaan muutos aiheuttaisi lisäkustannuksia ja epävakautta
Suurten pankkien ja EKP:n välinen poliittinen köydenveto kiristyy, kun digieuron kehitys jatkaa polulla kohti finanssialaa horjuttavaa muutosta.
Max Lehtinen
10.1.2024

Euroopan pankkiyhdistyksen tilaaman selvityksen mukaan Euroopan keskuspankin (EKP) kaavailema digitaalinen euro aiheuttaisi pankeille merkittäviä lisäkustannuksia ja mahdollisesti talousjärjestelmän epävakautta.

Myös Suomen Finanssiala ry:n (FA) mukaan digitaalisen euron hyödyistä ei ole tarpeeksi näyttöä. Järjestö näkee digieuron häiriönä hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään. 

EKP kertoi kuitenkin vastikään budjetoineensa 1,3 miljardia euroa uuden digieuron kehitykseen. EKP:n näkökulmasta digieuron käyttöönotto parantaisi valuutan ja kuluttajan asemaa esimerkiksi parantamalla kykyä hallita inflaatiota.

Lisäksi EKP:n mukaan digieuro voisi mahdollistaa helpomman, edullisemman ja nopeamman tavan käyttää rahaa. FA ei kuitenkaan iloitse muutosehdotuksesta.

”EKP:n tavoite edistää eurooppalaista maksamisen suvereniteettia digieurolla on ymmärrettävä, mutta henkilöiden väliset maksut, maksaminen kivijalkakaupoissa ja verkkokauppa on jo nykyisellään hoidettu markkinaehtoisesti tehokkaasti”, FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi painottaa.

Pankit vastustavat muutosta esimerkiksi, koska niille tulisi uudistuksen myötä maksuton digieuron jakeluvelvoite, josta aiheutuvat kustannukset ne saattaisivat joutua itse maksamaan. Samalla digieuro avaisi uusia markkinamahdollisuuksia pienemmille mutta innovatiivisille finanssiteknologiayrityksille ja heikentäisi nykyisten pankkien asemaa.

Kiinan vastaava digijuan on ollut kokeilukäytössä jo yli kolme vuotta. Sen käyttö on lisääntynyt prosentuaalisesti merkittävästi viime aikoina, mutta perinteiseen rahaan verrattuna sitä on liikkeellä hyvin vähän – kesäkuisten lukujen mukaan vain 0,13 prosenttia rahaperustasta. 

Lue lisää: 

Suositellut

Uusimmat