Euroopan komissio on aloittanut kilpailunrajoitustutkinnan selvittääkseen, onko Microsoft toiminut laittomasti niputtaessaan Teams-kokoussovelluksen Office-ohjelmistopakettiinsa.
Microsoft ei ole komission mukaan antanut asiakkaille mahdollisuutta ladata Office-ohjelmistoa ilman Teamsia, vaikka viestintämarkkinat ovat erillään toimistosovellusten markkinoista.
Microsoft on saattanut myös vaikeuttaa Teamsin kanssa kilpailevien tuotteiden yhteentoimivuutta Office-pakettinsa kanssa, komissio kertoo.
Huhtikuussa Financial Times raportoi Microsoftin lopettavan Teamsin yhdistämisen Officeen välttääkseen komission kilpailunrajoitustutkinnan. Komissio ja Microsoft eivät kuitenkaan päässeet asiassa yhteisymmärrykseen, ja Teams on yhä pakollinen osa Officea.
Ongelmia asian sovittelussa olivat Teamsin hinnoittelu ja EU:n toive, että palveluiden erottaminen toisistaan olisi globaali päätös.
Tutkinta alkaa vasta kolme vuotta sen jälkeen, kun kilpaileva yritysviestintäsovellus Slack teki Microsoftin toiminnasta ensimmäistä kertaa kantelun.
Myös saksalainen videoneuvotteluyritys Alfaview kanteli Microsoftin käytännöstä komissiolle aiemmin tässä kuussa.
Microsoftin tiedottaja kommentoi juuri alkanutta tutkintaa Wall Street Journalille sanomalla yrityksen olevan sitoutunut “löytämään ratkaisuja, jotka ratkaisevat [komission] huolenaiheet”.
EU:n tehtävä sen sijaan on varmistaa, että markkinat ”pysyvät kilpailukykyisinä, ja yritykset voivat vapaasti valita tarpeisiinsa parhaiten sopivat tuotteet”, Euroopan kilpailupäällikkö Margrethe Vestager kommentoi tutkintaa.
Microsoft sai vastikään EU:lta viranomaishyväksynnän pelijätti Activision Blizzardin ostamiselle. Kauppaa tutkitaan edelleen Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa.
EU ei ole tutkinut Microsoftia virallisesti yli kymmeneen vuoteen. Muut teknologiajätit sen sijaan ovat saaneet oman osansa komission huomiosta viime aikoina.
Kesäkuussa komissio kehotti Googlea luopumaan sen mainosmonopolista.
Samalla Applea tutkitaan kilpailevien lompakko-sovelluksien rajoittamisesta, kun Meta taas sai toukokuussa ennätyssakot GDPR-rikkomuksista.
Kuva: Sunder Muthukumaran
