Vuosi 2024 on tekoälyn käyttöönoton aikaa.
Pilvisiirtymä mullisti yritysten IT-infrastruktuurin, mutta konkreettisesti muutos näkyi erityisesti teknisellä puolella. Nyt tilanne on eri, sanoo ohjelmistoyritys Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta. Tekoäly vaikuttaa kaikkiin.
“Tekoälytyökalujen käyttö arjessa tuo hyötyjä organisaation kaikilla tasoilla. Työkalujen kokeileminen omassa toiminnassa onkin hyvä aloittaa viimeistään nyt. Muuten vaara jäädä junasta on suuri”, Levoranta sanoo.
Kokonaisuuden hahmottamiseksi on hyvä ottaa selvää, miten tekoälyn käyttöönotto etenee suomalaisissa organisaatioissa tällä hetkellä. Samalla tarjotaan vinkkejä, miten jatkaa tästä eteenpäin.
Varovaiset, keskitason kasti ja edistyneet
Digia toteutti vuoden 2023 lopussa 58 suomalaiselle organisaatiolle kyselytutkimuksen, jonka mukaan suomalaiset toimijat voidaan jakaa tekoälykypsyydeltään kolmeen ryhmään: varovaisiin (taso 1), keskikastiin (taso 2) ja edistyneisiin (taso 3).
Jaottelu perustuu Digian AI-maturiteettimalliin, jonka maturiteettitestiä voit hyödyntää myös oman organisaatiosi kypsyystason hahmottamiseen.
Jaottelussa varovaiseen ryhmään kuuluu jopa 45 prosenttia suomalaisista organisaatioista. Likimain saman verran on myös keskikastilaisia, kun taas edistyneitä on selkeästi vähemmän – vain yhdeksän prosenttia.
Taitajia (taso 4) ja edelläkävijöitä (taso 5) ei Suomesta toistaiseksi juuri löydy.
Edistyneet erottuvat maturiteettimallissa edukseen etenkin AI-tuotosten mittaamisessa, AI-osaamisessa ja sen hankinnassa ja johdon sitoutumisessa, tutkimuksesta selviää.
Tekoälyosaamisen puute hälyttävä
Samalla Digian tutkimuksen mukaan 85 prosentilla suomalaisista organisaatioista on puutteita tekoälyyn sitoutumisessa ja tekoälypyrkimysten rahoittamisessa.
Joiltakin organisaatioilta puuttuu tekoälyosaaminen täysin. Tämä on tutkimuksen mukaan todellisuus jopa 26 prosentilla suomalaisista organisaatioista.
57 prosentilla organisaatioista taas on jonkin verran osaamista, mutta sitä ei kehitetä säännöllisesti.
Vain kahdella prosentilla organisaatiosta on tekoälyosaamista “hyvin” ja sitä päivitetään vähintään satunnaisesti.
Johdon rohkeus, uteliaisuus ja ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista korostuvat.
Lohduttavaa kuitenkin on, että pienetkin kokeilut voivat viedä pitkälle, muistuttaa Digian teknologiajohtaja Juhana Juppo. Kokeilujen ja tekoälystrategian luomisen merkitys on sitä tärkeämpää mitä alemmalla kypsyysasteella organisaatio on.
Monilta uupuvat tavoitteet, toteutus ja seuranta
Monien suomalaisten organisaatioiden tekoälytavoitteet ovat Digian tutkimuksen mukaan yhä puutteelliset.
Alustavia suunnitelmia löytyy jopa 86 prosentilla vastaajista, mutta samalla 52 prosenttia organisaatioista kertoo, ettei selkeitä tekoälytavoitteita ole vielä ollenkaan.
38 prosenttia taas sanoo, että karkeita tavoitteita on asetettu, mutta niiden toteutumista ei seurata.
Kehityksen seuranta ei tosin ole helppoa. Esimerkiksi markkinoinnissa ei voida suoraan sanoa, kuinka paljon kampanjan tehokkuudesta on tekoälyn ansiota.
Korrelaatiota tuloksien ja tekoälyn käytön välillä kannattaa silti seurata, kertoo Juppo. Tekoälytyökalujen vaikutuksia voi pyrkiä hahmottamaan käyttömäärien kautta.
“Esimerkiksi me Digialla voimme katsoa, kuinka paljon Copilotia on hyödynnetty ja kuka sitä on käyttänyt”, Juppo kertoo.
Yritysmaailmassa erityisen ansiokasta on, jos yritys kykenee lisäksi seuraamaan tai edes arvioimaan tekoälyyn liitettävää liikevaihdon kasvua.
Tekoälytäyteisen ilmapiirin navigointi
Mullistavan teknologian navigoiminen ei ole helppoa. Jopa maailmankuulut teknologiajätit kamppailevat ChatGPT:n jälkeiseen tekoälymaailmaan sopeutumisen kanssa.
Jupon mukaan monilla onkin nyt vaikeuksia löytää hyötykohteita ja konkretisoida tekoälyn potentiaalia. Tämä näkyy myös Digian tutkimuksen tuloksista.
Helpolta tuntuva ratkaisu on hankkia hyllyyn tuliterä suuri kielimalli ja toivoa parasta. Tai ehkäpä parhaat hyödyt saisi lisäämällä jokaiseen prosessiin tekoälyä.
Juppo kuitenkin suosittelee organisaatioita aloittamaan tekoälyurakan kylmähermoisesti sieltä, mistä tekoälystä saadaan varmimmin ja pienimmällä vaivalla eniten hyötyä ja konkreettisia tuloksia. Tekoälymallin uutuudella tai suosiolla ei ole niinkään merkitystä.
”Muista lähteä aina liikkeelle ongelmasta tai tarpeesta”, Juppo neuvoo. Teknologia on työkalu, ei päämäärä itsessään.
Tärkeä lähtökohta organisaatioiden kehittymiseen on johdon sitoutuminen, jota tarvitaan etenkin varovaisten ryhmässä kipeästi. Ihmiset on saatava mukaan tekoälyn maailmaan.
Kokeile, mutta älä unohda etiikkaa
Kaiken kehityksen keskellä unohtuu helposti tekoälyn hyödyntämisen etiikka, joka rakentuu tietoturvan ja tietosuojan lisäksi ihmisten vastuusta.
Kaikista tutkimuksessa mitatuista 11 kategoriasta suomalaiset organisaatiot kerryttivät selkeästi vähiten pisteitä tekoälyn etiikkaosiosta. Tulos on hälyttävä.
Velvollisuus neutralisoida tekoälyn hallusinaatioiden ja vinoumien vaikutukset päätöksiin, tuotteisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan kuuluu organisaatioille ja yksilöille. ChatGPT ja kumppanit siis kokeiluun – mutta ajatuksella.
“Pehmeät arvot nousevat nyt kunniaan”, tiivistää Levoranta.
