Toimitusjohtaja Tuulia Virhiä SwanIT Oy:stä oli Teknologia 23 -tapahtuman TIVIA Stagen ensimmäisen päivän eli tiistain 7.11.2023 kahdestoista puhuja.
Virhiä kertoi IT:n kiertotalouden olleen paitsiossa ollut aihe, mutta regulaation myötä aihe on tullut ja tulee keskusteluun, sillä ”Maapallo ei kestä tätä touhua, mitä me nyt tehdään, ja IT on siinä iso alue”. Virhiä on ennen SwanIT:n perustamista vuonna 2017 ollut kehitysyhteistyössä kaikissa maanosissa Oseaniaa lukuun ottamatta, erityisesti Afrikassa. Siellä IT:n tarvitsema kaivosteollisuus näkyy selvästi, ja elektroniikan kertakäyttökulttuuri synnyttää ympäristö- ja ihmisoikeuskatastrofin toisen kerran, kun elektroniikan jätevirta saavuttaa maanosan.
Maailmassa tuotetaan noin 300 miljoonaa kannettavaa tietokonetta vuosittain, ja matkapuhelimet ja muut tietotekniset laitteet lisäksi. Pikagalluppi osoitti, ettei juuri kukaan tuntenut tietokoneensa CO2-päästöjä. Laitetta hankittaessa asiasta ollaan aika vähän kiinnostuneita. Keskimäärin tietokoneen päästöt ovat 455 kg CO2-ekvivalenttina, mikä merkitsee sitä, että tuhannen hengen organisaatiossa tämä vastaa yli 555 600 litran öljyn polttamista pihalla vuosittain.
98 prosenttia harvinaisista maametalleista tulee Kiinasta. Tuota materiaalia meillä on, mutta dumppaamme sen jätteenä toiselle puolen maailmaa. Kiertotaloudessa ei ole pelkästään kysymys ympäristöstä, vaan myös huoltovarmuudesta. Suomestakin lähetetään tutkimusten mukaan noin viisi miljoonaa kiloa elektroniikkajätettä vuosittain laittomasti ulkomaille, koska emme itse halua käsitellä sitä. Näin siis voimassa olevasta jätelaista huolimatta ja todennäköisesti määrä on tätä suurempi.
Ihmisoikeusasiaan kiertotalous liittyy sitä kautta, että esimerkiksi Kongon alueella on viime vuosina kuollut noin kolme miljoonaa ihmistä ns. konfliktimineraalien – mineraalien, joiden takia käydään sotia – takia. EU on onneksi puuttumassa tähän vuonna 2021 voimaan tuleen regulaation kautta. EU:n alueelle konfliktimineraaleja tuovien on raportoitava, mistä materiaali on hankittu. Lisäksi on läpikäyty kaikkien suurten tietokonevalmistajien konfliktimineraaliraportit, joista ei kuitenkaan paljoa irtoa. Kaikilla valmistajilla kaivosten ja sulattojen luettelot ovat samat, joten materiaalien lähdettä ei joko tiedetä tai sitä ei uskalleta kertoa.
IT on päässyt peruslineaaritaloudesta askeleen verran eteenpäin ns. reuse-talouteen. Käytettyjä laitteita ostetaan ja myydään, mikä ei vielä ole kiertotaloutta. Aidossa kiertotaloudessa laite valmistetaan neitseellisestä tai kierrätetystä materiaalista, käytetään niin kauan kuin se toimii ja lopuksi otetaan raaka-aineet talteen. Materiaalit pysytään pitämään maanosassamme, jonne olemme sen hankkineet laitteen muodossa, eikä sitä tarvitse kuljettaa pois. Kiertotalous syntyessään luo uudenlaista bisnestä, mikä kaikki on vielä edessäpäin.
IT:n kiertotalouden hidasteita ovat vanhanaikaiset prosessit, puutteet osaamisessa, viherpesu, laitteiden kierrätettävyys on olemassa olevien tuotantotapojen takia hankalaa ja materiaalien kierrätyksestä puuttuu vielä business case. Virhiä muistutti, että IT-alueella tehdään puutteistaan huolimatta paljon hyvää ja ollaan kaiken lisäksi hyvänä esimerkkinä monille muille alueille. IT:n hiilikädenjälki muilla aloilla on suuri, mutta valitettavasti hiilijalanjälki on kasvamassa.
Virhiä näki myös tietokoneiden kolmen vuoden ja matkapuhelinten kahden vuoden leasingmallin ongelmana. Kun laitteesta luovutaan, siihen loppuu sekä käyttäjän että leasingfirman näkyvyys laitteen elinkaareen. 80–85 % laitteista laivataan ulkomaille, kun leasingkausi päättyy.
Tulevaisuudessa CO2-päästöt ja energiankulutus pidetään esillä laitteita hankittaessa, ja laitteet voidaan lähettää suoraan käyttäjille, koska asennus on automatisoitu tai tehdään etäältä. Vanha laite lähtee silloin materiaalikiertoon. Voidaan raportoida laitekannan CO2- ja kWh-kulutukset sekä missä vanhat laitteet menevät, ja mitkä niiden vastuullisuusluvut ovat sekä paljonko materiaalia on saatu talteen. Lisäksi siirrytään kolmen vuoden leasingmallista viiteen, jopa kuuteen vuoteen. Kun laite ei enää täytä tarkoitustaan, se viedään purettavaksi ja siitä otetaan materiaalit talteen ja käyttöön.
Nykyään materiaalikierrätyksessä jopa kulta ja hopea saadaan talteen alumiinin, sekametallien ja lasin lisäksi. Piirilevyiltä löytyy kriittisimmät materiaalit, kuten neodyymi. Tietokoneen sisältämä alkuaineiden ja yhdisteiden lista on todella pitkä, eikä kaikkia pystytä vielä erottelemaan, vaikka paljon jo pystytäänkin.
Kiertotalouteen siirtymiseen tarvitaan rohkeita päättäjiä, uusia taitoja eri toimialoilta sekä paljon dataa markkinoilta myyttien murtamiseksi. Virhiän ohjeet jokaiselle juuri nyt: muuttakaa hankintapolitiikkaa niin, että laitteita pidetään pitempään kuin 2–3 vuotta. Käytä laitteita niin pitkään kuin mahdollista. Hanki kierrätyskumppani. Ole rohkea ja kiinnostu päästöistä ja energiankulutuksesta.
