Suomen taloudellinen selkäranka on vahvasti kiinni merenkulussa. Yli 80 prosenttia maamme viennistä ja tuonnista kulkeutuu meriteitse, osoittaen alan kriittisen merkityksen kansalliselle hyvinvoinnille. Kuitenkin, kuten monet perinteiset teollisuudenalat, myös merenkulku seisoo historiallisen nopean muutosvaiheen kynnyksellä. Tämä muutostahti ei ole pelkästään teknologisen kehityksen seurausta, vaan yhä enenevissä määrin vastauksena kasvaviin regulaation ja asiakkaiden vaatimuksiin vähäpäästöisemmästä liikenteestä. Maailmanlaajuiset ilmastotavoitteet ja kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus asettavat paineita alalle, joka on perinteisesti ollut riippuvainen fossiilisista polttoaineista.  

Tämän haasteen edessä laivanvarustajat ja operaattorit kohtaavat kalliiden vaihtoehtoisten polttoaineiden dilemmaa. Vaikka nämä polttoaineet voivat tarjota ratkaisun päästöongelmiin, niiden korkea hinta ja saatavuushaasteet tekevät niistä vaikeasti hyväksyttäviä lyhyellä aikavälillä. Itämeren alueella laivan käyttökustannukset koostuvat jo nyt jopa 80 % polttoainekuluista, mikä korostaa polttoainevalinnan taloudellista painoarvoa.  

Näissä olosuhteissa parempi tilannekuva ja kyky optimoida toimintaa tulevat keskeisiksi tekijöiksi. Teknologian ja data-analytiikan rooli korostuu, kun etsitään ratkaisuja tehokkaampaan reittisuunnitteluun, polttoaineenkulutuksen vähentämiseen ja ylipäätään parempaan resurssien hallintaan. 

On syytä huomata, että tämä ei ole pelkkä merenkulkuun liittyvä haaste tai mahdollisuus. Alhaisemmat logistiikkakustannukset vaikuttavat suoraan tuotteiden hintoihin kotimaassa. Lisäksi ne ovat avainasemassa, kun puhutaan Suomen viennin kilpailukyvystä globalisoituneessa maailmantaloudessa. Jokainen säästetty euro logistiikassa voi kääntyä Suomen talouden eduksi, kun pyrimme säilyttämään ja kasvattamaan asemaamme kansainvälisillä markkinoilla. 

Tulevaisuuden merenkulku vaatii adaptiivisuutta, innovaatiota ja sitoutumista kestävään kehitykseen. Suomen kaltaiselle maalle, joka on syvästi sidoksissa meriliikenteeseen, tämä ei ole pelkästään haaste, vaan myös mahdollisuus määritellä tulevaisuuden suuntaa ja standardia alalla. 

Fintraffic VTS: Liikenteenohjauksen ja merilogistiikan digitalisaation edistäjä 

Fintraffic VTS (Vessel Traffic Services) on osoittautunut paitsi kriittiseksi tekijäksi meriliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamisessa, myös merilogistiikan digitalisaation tärkeäksi fasilitaattoriksi Suomen vesillä. Fintraffic VTS ei vain seuraa ja ohjaa vesiliikennettä, vaan näyttelee myös aktiivista roolia digitalisaation kehitysprosessissa, joka kohdistuu merenkulun ja satamatoimintojen alueelle. 

Fintraffic VTS:n operatiivinen tietotaito ja teknologinen kapasiteetti ovat osoittautuneet korvaamattomiksi, kun on kyse modernien, digitaalisten ratkaisujen integroimisesta perinteisiin merenkulun ja logistiikan prosesseihin. Onnistuminen edellyttää työskentelyä tiiviisti muiden toimijoiden kanssa alalla, jotta digitalisaatioprojekteissa, kuten NEMO:ssa, voidaan hyödyntää parhaita käytäntöjä, data-analytiikan sovelluksia ja muita teknologisia innovaatioita. 

Yksi Fintraffic VTS:n keskeisistä tehtävistä on varmistaa, että digitalisaation mahdollistama tiedonkulku sujuu tehokkaasti ja saumattomasti kaikkien osapuolten kesken, mikä puolestaan auttaa parantamaan reaktiokykyä ja ennakointia meriliikenteessä sekä hyödyntää dataa liiketoiminnassa. Fintraffic VTS toimii myös keskeisenä tukena ja neuvonantajana toimijoille, jotka ovat digitalisaatiomatkan eri vaiheissa, tarjoten asiantuntemusta ja näkemystä, joka auttaa navigoimaan kohti menestyksekkäitä ja kestäviä digitaalisia ratkaisuja merilogistiikassa. 

Merenkulkua digitalisoimassa: NEMO tekee merilogistiikasta sujuvampaa 

Suomi on merellinen maa. Meri yhdistää meitä maailmaan, mahdollistaa viennin ja tuonnin, ja rannikkojemme satamat kuhisevat päivittäistä aktiviteettia. Kuvittele noin sata alusta, jotka saapuvat päivittäin satamiimme. Jokainen niistä lähettää saapumiseen ja lähtöön 6–12 lakisääteistä ilmoitusta, jotka liittyvät esimerkiksi miehistöön ja rahtiin. Se tarkoittaa lähes 800 000 ilmoitusta vuosittain.  

Tämä herättää kysymyksen: Kuinka voimme tehdä tästä prosessista tehokkaamman, sujuvamman, ympäristöystävällisemmän sekä vähentää ilmoittajaan kohdistuvaa byrokratiaa? Tulevaisuus on vastauksessa, ja se tulee digitalisaation muodossa. Suomen merenkulku on ottamassa uuden digitaalisen askeleen NEMO-järjestelmän myötä. 

Kansainvälisen merenkulkujärjestön, IMO:n, määräys edellyttää vuoteen 2024 mennessä jokaista maata ottamaan käyttöön Maritime Single Window -järjestelmän (MSW), EU tasolla toteutetaan European Maritime Sinle Window joka on laajempikokonaisuus pitäen sisällään niin IMO:n, EU:n ja kansallisen lainsäädännön perusteella kerättävät tiedot. Tämä ”yhden luukun” järjestelmä on suunniteltu vähentämään byrokratiaa, jonka kanssa alukset kohtaavat saapuessaan satamiin. Suomen vastaus tähän on NEMO. NEMO, jota Traficomin toimeksiannosta kehittää Fintraffic yhdessä kumppaniensa kanssa, on paljon enemmän kuin pelkkä ilmoitusjärjestelmä. Se on kokonaisvaltainen digitaalinen alusta, joka tuo automaation ja tiedonvaihdon uudelle tasolle. 

Yksi NEMOn keskeisimmistä eduista on, että se nopeuttaa ja tehostaa tiedonkulkua viranomaisten ja alusten välillä. Kun laiva saapuu satamaan ja antaa ilmoituksen jätteiden jättämisestä, tiedot ovat välittömästi saatavilla kaikille tarvittaville osapuolille. Mutta NEMO tekee enemmän kuin vain nopeuttaa ilmoitusprosesseja. Se antaa myös kokonaiskuvan alusten saapumisista, mikä mahdollistaa paremman suunnittelun ja resurssien jakamisen. Tämän lisäksi, kun tiedämme tarkalleen, milloin alus saapuu, voimme optimoida sen kulkunopeuden, mikä voi vähentää päästöjä. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että Itämerellä liikkuvien alusten polttoainekustannukset muodostavat suuren osan niiden kokonaiskustannuksista. 

NEMOn etuna ei ole vain sen tuoma tehokkuus ja ympäristöystävällisyys, vaan myös sen tarjoama helppous ja sujuvuus. Mikään ei kehity, jos toimija toimii uuden järjestelmän myötä kuin ennen. Prosesseja tulee muuttaa ja suoraviivaistaa. NEMOssa on kyse paljon enemmän kuin vain teknologiasta. Se on kulttuurinen muutos, joka vie Suomen merenkulun seuraavalle tasolle. 

NEMOn lanseeraus on merkittävä askel Suomelle, mutta se on myös mahdollisuus näyttää tietä muulle maailmalle. Monet maat eivät ole vielä aloittaneet omien MSW-järjestelmiensä kehittämistä, ja Suomi voisi olla edelläkävijä tällä alueella. Suunnitelmien mukaan NEMOsta voisi tulla vientituote, joka hyödyntäisi Suomen pitkää perinnettä merenkulun teknologiassa. Teknologia, olipa kyseessä sitten NEMO tai mikä tahansa muu innovaatio, on vain niin hyvä kuin me teemme siitä. Mutta jos Suomi jatkaa tällä tiellä, tulevaisuus näyttää valoisalta. 

Satamasovellus: Uuden sukupolven digitaalinen alusta satamatoiminnalle 

Kun laiva saapuu satamaan, sen ympärillä alkaa nopeasti vilkas toiminta. Lastaus ja purkaminen, kunnossapitotyöt sekä muut perustarpeet, kuten jätehuolto, polttoaineen toimitus ja tavaroiden hoitaminen, otetaan käsiteltäviksi. Myöhästymiset satamassa voivat aiheuttaa monimutkaisia aikatauluongelmia ja kustannuksia. Tähän haasteeseen vastaa, Port Activity sovellus 

Kun laiva myöhästyy tai sataman laituri on varattu, se voi vaikuttaa monen toimijan aikatauluihin. Tiedonkulun parantaminen satamatoimijoiden välillä on ollut suuri haaste, koska aikataulutiedot ovat olleet hajallaan. Port Activityn avulla tämä ongelma on ratkaistu. Sovellus kokoaa reaaliaikaiset aikataulutiedot yhteen paikkaan, parantaen tehokkuutta ja säästäen kustannuksia. 

Yhteistyössä Rauman ja Gävlen satamien kanssa kehitetty pilottiversio on saanut suurta suosiota. Yli kaksikymmentä Suomen satamaa käyttää jo Port Activitya, ja sen suosio on kasvamassa myös Ruotsissa. Sovellus tukee kansainvälistä yhteistyötä, erityisesti vilkkaalla Itämeren alueella. 

Tämä innovatiivinen sovellus on osa EU-rahoitteista STM EfficientFlow -projektia. Projektin tavoitteena on ollut meriliikenteen tehostaminen, turvallisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen. Port Activity edustaa juuri tällaista uuden sukupolven ratkaisua, joka hyödyntää digitaalista tiedonjakoa. Port Activityn avoin lähdekoodi mahdollistaa sovelluksen mukauttamisen eri satamien tarpeisiin. Sovelluksen mobiili- ja työpöytäversiot varmistavat, että se on helppokäyttöinen missä tahansa, toimistosta satamalaituriin. Pilottiprojektin menestys on osoitus siitä, että digitaalinen aikakausi on todella saapunut satamatoimintaan. Satama sovellus on osa NEMO ekosysteemiä ja tarjoaa näkymän Suomeen vierailevien alusten aikataulutietoihin ja niiden muutoksin.  

Viranomaisten keräämä ja tuottama data on molemmissa tapauksissa keskeinen elementti uusien palveluiden kehittämisessä. On selvää, että vaikka merilogistiikan ala on ollut hitaampi omaksumaan digitalisaation etuja, olemme nyt pisteessä, jossa toimialan tarpeet ja vaatimukset kohtaavat teknologisen osaamisen oikealla hetkellä. Digitalisaation ovi on vasta raollaan, eikä kenelläkään ole täyttä käsitystä siitä, mitä se tuo tullessaan. On kuitenkin varmaa, että muutos tapahtuu nopeasti ja meidän on oltava valmiita yllättäviinkin käänteisiin. On suuri etuoikeus olla osana tätä transformaatiota. 

Artikkelin kirjoittaja Olli Soininen toimii hankepäällikkönä Fintrafficin Meriliikenteenohjauksessa, missä hän on vastuussa Fintraffic VTS:n kehitys- ja investointihankkeiden johtamisesta sekä projektien sidosryhmäsuhteista ja kansainvälisistä kumppanuuksista. Soinisella on laaja, yli kahden vuosikymmenen kokemus järjestelmäkehityksestä, digitalisaatiosta ja automaatiosta. Ennen nykyistä rooliaan Fintrafficissa, Soininen palveli yli 20 vuotta merivoimissa eri tehtävissä. Vuodesta 2004 lähtien hän toimi järjestelmäkehityspäällikkönä, keskittyen johtamis- ja merivalvontajärjestelmien suunnitteluun ja kehitykseen.

Artikkeli on ensimmäistä kertaa julkaistu Sytyke -lehdessä.
Lisätietoja www.sytyke.org

.