CIO-illan avasi ICT Leaders Finland ry:n hallituksen jäsen Tomi Dahlberg, joka muistutti, että elämme mielenkiintoista aikaa, jossa käytetään uudelleen infrastruktuuria ja dataa aikaisemmasta poikkeavalla tavalla. Tekoäly on käyttööottovaiheessa ja sen eteen liiketoimintajohto, data-analyytikot ja IT tekevät töitä tiiminä.
Ennakoinnista eteenpäin – tiedosta toimeen
Vuoden 2023 it- ja digijohtajaksi valittu Kelan johtaja Nina Nissilä kertoi Kelan digimurroksesta. Kelan asiointi-, päätös- ja viestimäärät ovat musertavan suuria, ja prosessien vauhdittaminen digitalisaation avulla on todella tarpeen. Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta toteutuksesta on sähköiseen reseptiin ja Kanta-palveluun perustuva prosessi, jossa paperia ei tarvita juuri ollenkaan: lääkäri kirjoittaa Kanta-palveluun asiakkaalle sähköisen reseptin, jonka mikä tahansa asiakkaan valitsema apteekki käsittelee, toimittaa lääkkeen, veloittaa omavastuuosuuden asiakkaalta ja loput Kelalta. Samalla Kanta-palveluun välittyy tieto ostetuista ja vielä ostamattomista lääkemääristä.
Tavoitteena on kuitenkin – verottajan tapaan – että rahat liikkuisivat ilman toimenpiteitä, mutta valitettavasti melkein kaikki prosessit perustuvat anomukseen. Ei siis vielä voida maksaa ihmiselle esimerkiksi kaikkia etuuksia, jotka hänelle lakimääräisesti kuuluvat, sillä ne pitää ensin anoa.
Kelalla ei ole digi- eikä IT-strategiaa, mutta digikompassi on. Se – ja muut linjaukset – määrittelevät tärkeät suuntaviivat toiminnalle ja sen kehittämiselle. Tarkoitus on lähivuosina uudistaa 40 etuus- ja 100 tukisovellusta, joten kyseessä on mittava uudistusurakka.
Myös tekoälyyn on Kelassa tutustuttu. Ensimmäinen chatbot rakennettiin 2017 ja seuraavana tehtiin ensimmäinen vakavampi kokeilu. Vuoden 2021 jälkeen on tehty tai työn alla 21 kokeilua. Vain kolme konenäköön perustuvaa liitteiden käsittelyyn liittyvää ratkaisua on käytössä, mutta kymmenen AI-kehittäjän tiimillä on kehityksessä seitsemän ratkaisua.
Kaikki tekeminen on strategian mukaista lukuun ottamatta teknologiayksikön toimintaa, sillä se pyrkii ennustamaan teknologioita ja ratkaisuja strategiatyön pohjaksi. Innovaatioprosessi oli Kelalle vaikea, sillä muutosjohtamisessa – ei teknologia-asioissa – on matkan varrella epäonnistuttu. Nissilä piti johtamisen merkitystä transformatiivisissa hankkeissa tärkeänä. Hankkeiden vetäjiä ei jätetä yksin, vaan johto sitoutuu käynnistämiinsä hankkeisiin.
Systeemiajattelu on kaiken A ja O
Lappsetin kehitysjohtaja ja varatoimitusjohtaja Lars Husberg kertoi liiketoiminta- ja IT-johdon yhteistyöstä digitalisaatiossa, erityisesti datan soveltamisessa. Hänen mukaansa johdolla on oltava itsellään vahva ICT-osaaminen, jotta se voi johtaa bisnesteknologiaa. Tällaisia johtajia on kuitenkin vähän ja niitä tarvitaan lisää.
Kysymys on, kannattaako nykyiselle johdolle kouluttaa digikyvykkyyksiä, vai kannattaako kouluttaa liiketoimintaa ja kulttuuria digikyvykkäälle johdolle. Kysymys jäi osin ilman vastausta, mutta johtoa kannattaa innostaa sukeltamaan bisnesteknologiaan luomalla turvallinen ympäristö.
Lappsetilla on takanaan rankka digitalisaatio-ohjelma, jolla rovaniemeläiselle puutavaraa jatkojalostavalle yritykselle, jolla oli vientiä, luotiin globaali palvelu. Nyt ohjelma on valmis ja yli puolet tilauksista tulee verkkokaupasta. Tuotteita on yli miljoona, varastoja on 20, toimituksia 1 000 ja toimitusrivejä 10 000 päivässä. Pohjana ohjelmalle oli hyvä valmistelu. Husbergin mukaan hankkeita ei pidä laittaa liikkeelle, jos niitä ei ole valmisteltu kunnolla.
Kysyttäessä systeemiajattelun merkityksestä Husberg vastasi: systeemiajattelu on kaiken A ja O!
Pääkuva: Lappsetin kehitys- ja varatoimitusjohtaja Lars Husberg kertoi liiketoiminta- ja IT-johdon yhteistyöstä. Kuva: Reino Myllymäki.