Tekoälyagentit mullistavat parhaillaan sitä, miten suomalaiset yritykset organisoivat työnsä, innovoivat ja kilpailevat markkinoilla. Kyse on yhtä suuresta murroksesta kuin internetin tai älypuhelimien yleistyminen aikanaan. Teknologia kehittyy kiihtyvää vauhtia, mutta yksi ratkaisevan tärkeä askel puuttuu vielä: suurin osa tekoälyagenteista toimii edelleen eristyksissä ilman kykyä tehdä yhteistyötä järjestelmärajojen yli.
Tekoälyagentit ymmärtävät kontekstia, pystyvät päättelemään ja toimimaan tilanteen mukaan. Ne käsittelevät kyselyitä, automatisoivat prosesseja ja antavat reaaliaikaisia suosituksia. Mutta koordinaation puuttuessa niiden hyöty jää sirpaleiseksi. Jokainen agentti hoitaa omaa tehtäväänsä tietämättä, mitä muut tekevät.
Jos suomalainen liike-elämä aikoo hyödyntää tekoälyn täyden potentiaalin, on yritysten siirryttävä kohti usean agentin yhteistoimintaa (multi-agent orchestration), jossa tekoälyagentit työskentelevät yhdessä monimutkaistenkin tehtävien parissa.
Assistenteista digitaalisiksi kollegoiksi
Kokonaisvaltainen tekoälystrategia kypsyy neljän vaiheen kautta. Ensin agentit toimivat yksinkertaisina apuvälineinä, sitten ne hoitavat tehtäviä yksittäisissä sovelluksissa. Kolmannessa vaiheessa ne hallitsevat kokonaisia työnkulkuja useamman järjestelmän kautta. Neljäs taso on eri agenttien saumaton yhteistyö.
Kuvitellaan vaikkapa reklamaatiotilanne: asiakaspalveluagentti tekee yhteistyötä kuljetusliikkeen agentin kanssa palautuksen järjestämiseksi samalla, kun valmistajan agentti arvioi tuotteen kunnon. Toinen hyvä esimerkki on myyntiprosessi, jonka agentit hoitavat tarjouksen laatimisesta tapaamisaikojen sopimiseen asti. Ihminen tulee mukaan vasta, kun hänen asiantuntemustaan todella tarvitaan.
Data, integraatiot ja hallintomalli ratkaisevat
Tekoälykypsyyden kehittäminen vaatii kolmea asiaa: yhtenäistä ja laadukasta dataa, agenttien saumatonta integraatiota olemassa oleviin järjestelmiin ja vahvaa hallintomallia.
Hyvä hallintomalli varmistaa, että työnkulkujen automatisointi tapahtuu hallitusti ja vastuullisesti. Tehokkuuden lisäksi on pidettävä huolta myös jäljitettävyydestä, sääntelyn noudattamisesta ja luotettavuudesta. Erityisesti vahvasti säännellyt alat kuten finanssipalvelut, terveydenhuolto ja julkishallinto tarvitsevat vahvaa hallintomallia, joka kattaa testauksen, monitoroinnin, tietoturvan ja ihmisten vastuun toiminnan valvonnasta.
Avoimet standardit mahdollistavat yhteistyön
Agenttien välinen kommunikointi vaatii yhteisiä pelisääntöjä. Avoimet protokollat kuten Model Context Protocol (MCP) ja Agent-to-Agent (A2A) ovat infrastruktuurin kulmakiviä, joiden avulla saumaton integraatio onnistuu.
Avoimet standardit eivät kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös identiteettien hallintaa, pääsyoikeuksien rajaamista ja valvontamekanismeja. Avoimuus on kyettävä yhdistämään turvallisuuteen ja hyvään hallintoon.
Kohti hybridityövoimaa
Siirtyminen tekoälyagenttien miehittämään organisaatioon ei ole pelkkä teknologiaprojekti. Se edellyttää, että ajattelemme uusiksi työn tekemisen tavat, roolit sekä ihmisen ja tekoälyn välisen vuorovaikutuksen.
Kun tekoälyagentit pystyvät tekemään yhteistyötä keskenään ja tukemaan ihmisiä päivittäisessä työssä, ne eivät ole enää työkaluja, vaan osa työvoimaa. Syntyy "Gen Agent" eli organisaatioiden uusi sukupolvi, jossa tekoälyagentit ovat luonnollinen osa yrityksen toimintaa.
Kansainväliset arviot puhuvat kuuden biljoonan dollarin arvoisesta globaalista digitaalisesta työvoimasta. Kysymys kuuluukin, olemmeko me Suomessa valmiita ottamaan tästä seuraavat tuottavuushyödyt ja innovaatioiden mahdollisuudet käyttöön?
Vieraskynän kirjoittaja Laura Hankalin on Salesforce Suomen ratkaisuarkkitehdeista vastaava johtaja.