Generatiiviset tekoälytyökalut yleistyvät työpaikoilla vauhdilla. Samalla niihin liittyy ilmiö, joka voi romuttaa odotetut hyödyt. Tekoäly tekee näennäisesti valmista materiaalia, mutta se ei oikeasti edistä tehtävää. Tutkijat kutsuvat ilmiötä nimellä “workslop”, mikä tarkoittaa huolimattomasti tai hutiloiden tehtyä viimeistelemätöntä työtä.
Tutkimusryhmä BetterUp Labsista ja Stanfordin Social Media Labista kuvaa ongelmaa näin: työntekijä voi tekoälyn avulla tehdä nopeasti dioja, raportteja, koodeja tai tiivistelmiä. Osa käyttää tätä oman tekemisen tukena, mutta osa tyytyy tuottamaan hyvän näköistä mutta sisällöllisesti heikkoa materiaalia. Vastuu siirtyy seuraavalle ihmiselle, joka joutuu tulkitsemaan, korjaamaan tai tekemään työn uudelleen.
Ilmiö ei ole marginaalinen. Yhdysvalloissa 40 prosenttia työntekijöistä kertoo saaneensa viime kuukauden aikana tekoälyllä hutaisten tehtyä materiaalia. He arvioivat, että keskimäärin 15 prosenttia kaikesta vastaanotetusta työstä kuuluu tähän kategoriaan.
Hinta organisaatioille on korkea. Tutkimuksen mukaan työntekijät käyttävät lähes kaksi tuntia jokaisen tällaisen tapauksen selvittelyyn. Keskimääräinen kustannus on noin 186 dollaria työntekijää kohden kuukaudessa. Jos organisaatiossa on 10 000 työntekijää, vuosittainen tuottavuustappio voi nousta yli yhdeksään miljoonaan dollariin.
Lisäksi seuraukset ulottuvat työyhteisön ilmapiiriin. Vastaanottajat kertovat turhautumisesta ja ärtymyksestä, ja kollegoiden maine kärsii. Lähes puolet pitää “workslopin” lähettäjää vähemmän luovana, luotettavana tai osaavana kuin aiemmin. Yli kolmannes ei haluaisi enää tehdä yhteistyötä saman henkilön kanssa.
Tutkijoiden mukaan johdon tekoälyinnostus voi olla osa ongelmaa. Tekoälystä innostunut johto viestii usein että tekoälyä pitää käyttää mahdollisimman paljon.Tämä johtaa helposti toimintamalliin, jossa työkalua käytetään summittaisesti ja vastuuta siirretään eteenpäin.
Organisaatioiden tulisi luoda selkeät ohjeet tekoälyn käytölle ja luokitella tehtävät joissa tekoälystä on hyötyä. Lisäksi johtajien tulee näyttää, miten tekoälyä hyödynnetään tavoitteellisesti.
Lisäksi työntekijöitä tulee rohkaista kokeilukulttuuriin. Tutkijoiden mukaan ne, jotka käyttävät tekoälyä aktiivisesti oman luovuutensa tukena, tuottavat parempia tuloksia kuin ne, jotka pyrkivät välttämään työtä sen avulla.
Lisäksi yhteistyö on tärkeää. Tekoäly on osa yhteistä työnkulkua, ei keino siirtää vastuuta kollegalle.
Generatiivinen tekoäly voi tuoda merkittäviä hyötyjä, mutta vain jos sen käyttö on harkittua. “Workslop” muistuttaa siitä, että uusi teknologia ei poista vanhaa ongelmaa: huolimaton työ muuttuu vain entistä kalliimmaksi.