Tekoäly-yhtiö OpenAI yrittää todistaa Hollywoodille, että yhtiön videoiden tekemiseen tarkoitettu Sora-tekoälymalli toimii myös elokuvatuotannossa. Yhtiö on mukana Critterz-animaatioelokuvan tekemisessä. Elokuva tehdään suurelta osin tekoälytyökaluilla.
Suurimman huomion takaamiseksi elokuvan ensi-ilta tulee olemaan Cannesin elokuvajuhlilla vuoden 2026 toukokuussa.
Critterz kertoo metsässä asuvista olennoista, joiden rauha järkkyy dokumenttikuvaajan saapuessa paikalle. Elokuvan takana on OpenAI:n luova asiantuntija Chad Nelson, joka alun perin loi tarinasta lyhytelokuvan vuonna 2023. OpenAI tukee projektia ja tarjoaa generatiiviset tekoälymallinsa projektin käyttöön.
Critterz hyödyntää generatiivista tekoälyä lähinnä kuvamateriaalin luomisessa. Hahmojen suunnitteluun se palkkaa taiteilijoita, joiden suunnitelmat syötetään tekoälymallille. Elokuvan käsikirjoittaa tiimi ihmisiä, jossa on mukana muun muassa Paddington seikkailee -elokuvan käsikirjoittajia. Myös ääninäyttelyn hoitavat ihmiset, ja casting-prosessi on paraikaa käynnissä.
Tuotanto pyritään tekemään nopeammin ja halvemmalla kuin vastaavat Hollywood-tuotannot. Yleensä vastaaviin animaatiotuotantoihin kuluu useampi vuosi. Tuotannon budjetti on 30 miljoonaa dollaria, joka on paljon pienempi kuin isompien animaatioelokuvien budjetit.
Loistavia animaatioelokuvia on tehty kuitenkin pienemmälläkin budjetilla. Esimerkiksi tämän vuoden Oscar-voittaja, parhaaksi animaatioelokuvaksi palkittu Flow tehtiin vain 3,6 miljoonalla dollarilla. Flow tehtiin avoimen lähdekoodin Blender-ohjelmalla ja todisti ilmaisen ohjelman toimivuuden huippuluokan animaatiotuotannoissa. Critterz pyrkii selvästi samaan - näyttämään maailmalle, mihin generatiivinen tekoälyvideo pystyy.
Tekoälymalleja käytetään jo elokuvatuotantojen alku- ja loppuvaiheissa. Esimerkiksi Paramount käyttää tuotantojensa suunnittelussa tekoälymallia, joka laskee käsikirjoituksen avulla tuotantoon tarvittavan budjetin. Jälkituotannossa tekoälytyökaluja käytetään kaikkien kuvauksen aikana syntyneiden klippien luokitteluun, jolloin oikean klipin hakeminen onnistuu helposti sanoin kuvailemalla.
Kuvausvaiheen luovassa työssä tekoälyn toimivuudesta ei ole vielä yhtä vahvoja todisteita. Tekoälytyökalut antavat ihmisille vain vähän kontrollia lopputuloksesta ja tekoälymallien avulla on vaikea luoda hahmoja, jotka näyttävät samalta eri kuvakulmista. Alkuperäinen Critters-lyhytelokuvakin kärsi näistä ongelmista. Lyhytelokuvan metsä vaihtuu havumetsästä lehtimetsään, ja yhtäkkiä ollaan viidakossa.
Generatiivisten videomallien kehitys näyttää kuitenkin siltä, että nämä ongelmat korjaantuvat mallien parantuessa. Tekoälyn luomat kuvatkin ovat kehittyneet muutamassa vuodessa kuusisormisista monstereista fotorealistisiin teoksiin, joita ihmiset erottavat oikeista kuvista enää 62 prosentin tarkkuudella.
Todennäköisesti Critterz-elokuvan suurimmaksi haasteeksi koituukin se, miten ihmiset suhtautuvat tekoälyelokuvaan. Hollywoodissa on nähty viime vuosina laajoja tekoälyvastaisia lakkoja, kun luovat tekijät vaativat tuotantoyhtiöitä lupaamaan, ettei tekoäly korvaa heidän töitään. Sekä käsikirjoittajien että näyttelijöiden liitot pelkäävät, että studiot hyödyntävät tekoälyä luovan työn korvaamiseen.
Paramountin teknologiajohtaja Phil Wiser on kommentoinut tätä tekoälyyn liittyvää pelkoa sanomalla, että tekoäly kärsii tällä hetkellä kolminkertaisesta kirouksesta. Ensinnäkin, tekoäly on niin kompleksinen, etteivät maailman älykkäimmätkään tutkijat ymmärrä sitä ja sen mahdollisuuksia. Tämä tekee vaikeaksi ennustaa, mitkä ammatit todella ovat uhattuja ja luo tilaa pelon keskeiselle spekulaatiolle. Toiseksi, tekoälyn käyttö on luonteeltaan kokeilevaa. Työkalut kehittyvät jatkuvasti, eikä niiden ympärille ole ehtinyt muodostua vakiintuneita käytäntöjä siitä, miten niitä tulisi käyttää vastuullisesti. Kolmantena, tekoälystä saa mediassa hyvän tarinan. Tekoäly on esiintynyt vuosikymmenien ajan pahiksena scifi-elokuvissa, ja ei ole vaikeaa kuvitella, miten ihmispahikset voivat tulevaisuudessa käyttää tätä teknologiaa väärin.
Elokuvateollisuudessa on vahvat tekijänoikeuslait, joiden varaan tuotantoyhtiöiden liiketoimintamalli rakentuu. Tuomioistuimet ovat toistaiseksi päättäneet, että tekoälytaidetta ei voida suojata tekijänoikeudella. Critterz -elokuvassa näyttelijöiden ääninäyttely ja taiteilijoiden piirtämät referenssisuunnitelmat saattavat lopulta tarjota elokuvan tuotantoyhtiölle hallinnan elokuvan tekijänoikeuksista.
Kuva: Critterz-elokuvan hahmoja. Vertigo Films