Kaksinumeroisia tuottavuuden kasvulukuja ei ole kirjattu vuosikymmenten saatossa kuin Kiinassa ja entisessä Neuvostoliitossa – ja niissäkin kyseenalaisin perustein.
Kuluvalla vuosikymmenellä niitä tullaan kuitenkin näkemään myös eurooppalaisyrityksissä, mikäli on uskominen tietokirjailijaa ja tekoälyekspertti Antti Merilehtoa.
“Yli kymmenen prosentin kasvulukemat ovat täysin mahdollisia, eikä kyse ole desimaalivirheestä”, Merilehto vakuuttaa.
Kasvun moottorina on yksiselitteisesti tekoäly, jonka avulla monet tietotyöläisten arkirutiinit sujuvat päivien pakertamisen sijaan muutamalla näppäimen painalluksella tai puhemuotoisella hakukäskyllä. Tekoäly koostaa ja pilkkoo esimerkiksi yrityksen myyntidatan käden käänteessä. Samalla tavoin se työstää erilaiset raportit ja esitykset, jotka ovat aiemmin vieneet aikaa päiväkausia.
“Tämä näkyy luonnollisesti tuottavuudessa – ja sen myötä myös laskutusperusteissa. Miksi tilata viikkoja kestävää raportointityötä vanhalta yhteistyökumppanilta, jos sen saa muutamassa päivässä ja edullisemmin jostain muualta? Ja tekoälyn avulla työ voi hoitua myös omin voimin”, Merilehto toteaa.
Vitsailuun ei ole enää varaa
Viimeiset kahdeksan vuotta tekoälyn matkasaarnaajana toimineen ekonomin viesti yritysten kulmahuoneisiin onkin selvä. Tekoäly on jo täällä ja etujoukoissa olevat yritykset saavat siitä eniten kilpailu- ja kustannusetua.
“Oman liiketoiminnan ohella kannattaa tietysti miettiä myös sitä, mitä hyötyjä tekoäly voisi tuoda kilpailijoille”, Merilehto opastaa.
Takavuosina yritysjohto saattoi hänen mukaansa vielä näytellä ymmärtävänsä jotain Big Datasta, mutta tekoälyn kohdalla tähän tietämättömyyteen ei ole varaa.
“Hymy hyytyy viimeistään silloin, kun Microsoft tuo oman tekoälysovelluksensa 365-palveluun ja se on kaikkien käytettävissä. Tämä nähdään vielä tulevan talven aikana”, Merilehto toteaa.
Hän vertaakin käynnissä olevaa murrosta mobiilidatan läpilyöntiin. Käytännössä tekoäly puskee yritysten arkeen tavalla tai toisella olipa kyse sisällöntuotannosta, myynnistä tai markkinoinnista, taloushallinnosta tai vaikkapa rekrytoinneista.
“Moni on jo sanonut, että työhakemusten laatu tuntuu jatkuvasti parantuneen. Etenkin kesätyöhakemukset kuuluvat olleen tänä vuonna harvinaisen tasokkaita”, Merilehto naurahtaa. ‘, Merilehto naurahtaa.
Johdon huolehdittava osaamisesta
Mitalilla on toisaalta myös kääntöpuolensa. Tekoälyn avulla yrityksen myynti- ja tuottavuuskäyrät saadaan nousuun, mutta uudeksi haasteeksi nousee henkilöstön tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu.
Kuinka esimerkiksi palkita yksittäinen myyjä tai tiimi, joka takoo kuukaudesta toiseen 10–20 prosentin kasvulukuja? Entä kuinka suhtautua niihin, jotka jäävät alussa alakynteen ja omaksuvat uusien älytyökalujen käytön hieman muita hitaammin?
Merilehdon mukaan juuri tässä korostuu fiksun yritysjohdon rooli. Organisaation sisällä on ymmärrettävä, että kyse on perinteisen it-investoinnin sijaan työtapojen ja työn sisällön muutoksesta.
“Juuri siksi tekoälyä ei voi ulkoistaa yrityksen it-osastolle. Sen sijaan johdon on huolehdittava ja varmistettava, että koko organisaatio oppii ja omaksuu uudet, tekoälyn hyödyntämiseen sopivat työtavat. Tuottavuuden kannalta tärkeimpiä ovat nimenomaan keskivertotekijät ja heidän osaamistasonsa”, Merilehto muistuttaa.
Samaan aikaan nurkan takana kuitenkin väijyy jo uusi uhka. Kuinka pitää kiinni parhaista osaajista, joiden markkina-arvoa erilaisten tekoälytyökalujen hallinta nostaa entisestään?
“On vain yksinkertaisesti luotava sellainen työilmapiiri, jossa hekin viihtyvät.”
Seuraa Antti Merilehtoa X:ssä: https://twitter.com/AnttiMerilehto
Kuva: Midjourney