Erityisesti julkinen sektori veti Suomen jälleen toiselle sijalle vuoden 2021 Digibarometrissä. Sen sijaan verkkokauppojen kehityksessä olemme jääneet kehityksessä lähtöruutuun ja hyvä alkumme on ajettu vuosien aikana kiinni ja uudet kilpailijat ovat myös menossa ohi.
Digibarometri vertailee ja mittaa 22 maata digitaalisuuden hyödyntämisessä kolmella pääsektorilla (julkinen sektori, yritykset ja kansalaiset).
Ykkössijalla oli Tanska, toisena Suomi ja kolmantena Ruotsi. Suomi oli vertailun kärjessä julkisen sektorin palveluissa ja neljäntenä yritysten ja kansalaisten vertailussa. Yritysten sijoitus oli noussut, mutta kansalaisten taidot olivat heikentyneet yhden pykälän.
Toistaiseksi suomalaiset yritykset jäävät ICT-pääoman vaikutuksissa bruttokansantuotteen kasvuun vertailumaiden heikoimmin menestyneiden joukkoon. Tässä vertailussa Suomi on pärjännyt pitkään heikosti, mikä on huolestuttavaa, huomauttaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.
Digitaalisissa kuluttajapalveluissa Suomen kompastuskiveksi uhkaa muodostua verkkokauppojen käyttö. Kuluttajat asioivat yhä useammin pelkästään ulkomaisissa verkkokaupoissa, mikä heikentää entisestään kotimaisten toimijoiden edellytyksiä.
Verkkokauppamyynnin keskimääräinen osuus yritysten liikevaihdosta on kasvanut hyvin maltillisesti Suomessa viime vuosikymmenellä. Verkkokauppamyynnin osuus kotimaisissa yrityksissä oli vuonna 2011 kuutisen prosenttia liikevaihdosta, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli seitsemän prosenttia.
Kehitystahti on ollut verkkaista myös verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuudessa. Niin Suomessa kuin EU-27 maissakin keskimäärin 18 prosenttia yrityskannasta harjoitti verkkokauppamyyntiä vuonna 2020. Vuosikymmen sitten vuotta sitten Suomessa verkkokauppamyyntiä harjoitti 16 prosenttia yrityksistä, mutta EU-27-maissa tuolloin vain 11 prosenttia. Etumatka on siis kiritty umpeen.
Verkkokaupan suurissa maissa Ruotsissa ja Tanskassa verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuus oli jo vuonna 2011 suurempi kuin Suomessa vuonna 2020.
Lisäksi kilpailua tulee uusien toimijoiden suunnalta. Uudet haastajat nousevat itäisen Euroopan ja Balkanin alueen kehittyvistä verkkokauppatalouksista. Esimerkiksi Romaniassa ja Bosnia-Hertsegovinassa verkkokauppamyyntiä harjoittavien yritysten osuus oli viime vuonna jo sama kuin Suomessa. Vertailussa Suomen ohi kirivät esimerkiksi Liettua, Serbia ja Kroatia.
Suomen verkkokauppamyynti on hyvin voimakkaasti yritysmyyntiin keskittyvää. Viime vuonna kaksi kolmasosaa Suomen verkkokaupan liikevaihdosta muodostui yritysasiakkaille ja julkiselle sektorille kohdistetusta myynnistä. Kuluttajille suunnatun myynnin osuus oli yksi Euroopan pienimpiä.
Toistaiseksi kotimaiset verkkokaupat ovat pitäneet suhteellisen hyvin pintansa kotimaan markkinoilla. Yhä suurempi osuus suomalaisista verkkokaupan kuluttaja-asiakkaista kuitenkin asioi yksinomaan ulkomaisissa verkkokaupoissa. Vuonna 2010 suomalaisista verkosta ostavista kuluttajista 89 prosenttia oli tehnyt ostoja kotimaisista verkkokaupoista viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2019 vastaava osuus oli enää 78 prosenttia. Kun vain joka viidestoista ruotsalainen teki ostoja yksinomaan ulkomaisista verkkokaupoista, suomalaisista näin teki lähes joka neljäs.
Suomalaiset verkkokaupat myyvät edelleen valitettavan vähän ulkomaille. Vuonna 2019 keskimäärin 43 prosenttia eurooppalaisista verkkokaupoista myi ulkomaille, mutta suomalaisista vain kolmasosa. Niin ikään verkkokauppa-alustojen hyödyntäminen on Suomessa lähestulkoon Euroopan vähäisintä. Kun Saksassa joka toinen ja Ruotsissa joka kolmas verkkokauppa myi viime vuonna alustojen välityksellä, Suomessa näin menetteli verkkokaupoista vain joka viides.
Digibarometri 2021 julkaisijat ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät. Toteutuksesta vastaa Etlan tytäryhtiö Etlatieto.