Tutkimus- ja kehittämistoiminta kasvaa hiljalleen Suomessa, mutta hallituksen vuonna 2019 asettama neljän prosentin tavoite bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä jää nykyvauhdilla saavuttamatta. T&k-toiminta sai kovan iskun Nokian kriisistä eikä romahdusta ole vieläkään kurottu kiinni.
“Suomen tutkimus- ja kehitysmenojen pieneneminen johtuu pitkälti Nokian muutoksista, mutta muidenkaan yritysten t&k-toiminnan kasvu ei ole ollut mittavaa. Suhteessa bkt:hen Suomen t&k-menot ovat laskeneet selvästi 2000-luvun finanssikriisin jälkeen. Onkin huomattava, että kyse ei ole vain yritysten toiminnasta vaan myös Suomen julkiset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat reaalisesti vähentyneet”, toteaa hanketta vetänyt tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Tulokset selviävät Etlan, VTT:n ja konsulttiyhtiö 4Frontin tutkimuksesta ”Yritysten t&k-toiminta ja t&k-investointien kasvattamisen edellytykset”. Tutkimuksen arvioi, että yritysten tutkimus- ja kehitysmenojen pitäisi lähes tuplaantua vuoden 2019 tasosta, jotta tavoite saavutettaisiin. Yrityskyselyn tulosten perusteella neljän prosentin intensiteettitavoite jää näillä näkymin saavuttamatta.
Viime vuosi oli poikkeus. Koronakriisin vuoksi julkiset tutkimusmenot kasvoivat 50 prosenttia edellisvuodesta. Valtio kanavoi yrityksille noin miljardi euroa kehitysrahaa Business Finlandin kautta. Lisäksi 335 miljoonaa euroa kanavoitiin ELY-keskusten kautta, mutta kummassakaan tapauksessa kyseessä ei ollut pysyvä rahoituksen lisäys. Tänä vuonna valtion osuus laskee viime vuodesta, mutta on edelleen vuoden 2019 tason yläpuolella.
Tulokset osoittavat, että eri maiden tutkimus- ja kehitystoiminta on hyvin riippuvaista kolmen tärkeimmän toimialan toiminnasta. Suomessa kolme tärkeintä t&k-alaa ovat elektroniikkateollisuus, ohjelmistoala ja konepajateollisuus.
Sijaintipaikkana Suomen kovimmat kilpailijamaat ovat Ruotsi, Baltian maat (erityisesti Viro) sekä Saksa. Tärkeimmiksi sijaintipaikkatekijöiksi nousivat t&k-henkilöstön saatavuus sekä yritysten muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. Tutkimuksen ja kehityksen sijoittuessa ulkomaille painavimmat tekijät olivat henkilöstön kustannukset ja saatavuus sekä t&k-tuet.
Tutkimus suosittelee myös johtopäätöksiä t&k-politiikkaa, joilla julkinen sektori lisäisi tehokkaimmin innovaatiotoimintaa Suomessa:
- Innovaatiopolitiikan pitää olla kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä.
- Yrityksille suunnattuja julkisia t&k-panostuksia tulisi painottaa kasvuhakuisiin yrityksiin.
- Yritysten ylimääräisen t&k-verovähennyksen maksimisummaa kannattaisi nostaa ja selvittää myös verovähennyksen laajemman kohdentamisen hyödyt. Business Finlandin t&k-tukia tulisi nostaa.
- Pelkkä raha ei ratkaise. Samaan aikaan on pyrittävä helpottamaan muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstön saatavuusongelmia.
- Nopein politiikkatoimi koskien saatavuusongelmia on ulkomaalaisten t&k-työntekijöiden työlupien saannin nopeuttaminen ja helpottaminen.
- Lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä osaajien saatavuutta pidemmällä aikavälillä.
- T&k-toiminta ei itsessään ole päämäärä vaan keino laajempien yhteiskunnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.