Kehityshankkeissa olisi kannattavaa tehdä kohdemaailma-analyysi jo varhaisessa vaiheessa. Sitä kautta välttysi monelta rakenteelliselta ongelmalta, kertoo käytettävyyden ja julkisten hallintojen asiantuntija Timo Jokela.
Jokela oli puhumassa IT Insider -verkkotapahtumassa perjantaina 21.4.2023. Hän kertoi tapahtumassa kehittämästään kohdemaailma-analyysistä.
Esimerkkinä Jokela käytti Helsingin yliopiston uutta tohtorikoulutusjärjestelmää, josta mind map -menetelmällä tehty kohdemaailma-analyysi oli esityksen keskiössä ja laittoi osallistujat pohtimaan, mitä asioita tohtorikoulutuksesta selvisi tuon mind map -mallin avulla.
Osallistujille selvisi, että kohdemaailma-analyysi soveltuu selventämään, mitä asioita mallinnettavaan kohteeseen liittyy ja miten ne suhtautuvat toisiinsa. Kohdemaailma-analyysillä ei mallinneta prosesseja eikä tietovirtoja. Se ei ole tietojärjestelmän speksausväline, vaan sillä kuvataan sitä maailmaa, johon aiotaan kehittää tietojärjestelmä.
Kohdemaailma-analyysi on asiantuntija-arviointina toteutettuna halvempi tapa hankkia ymmärrys kehityksen kohteena olevasta ymmärryksestä kuin esimerkiksi olemassa olevien tietojärjestelmien käytettävyysanalyysi. Kohdemaailma-analyysi toteutetaan haastattelujen avulla iteroiden, ja riittävän valmista syntyy yleensä kolmannella iterointikierroksella, jolloin asiantuntijan työnkäyttö on kolmesta viiteen henkilötyöpäivää.
Kohdemaailma-analyysin tekeminen hankkeen varhaisessa vaiheessa säästää siihen käytetyn panoksen moneen kertaan takaisin, sillä kehityshankkeiden vaikeimmat virheet liittyvät erilaisiin rakenteellisiin ongelmiin, joita on kallis korjata. Kohdemaailma-analyysillä suunnittelu saadaan kulkemaan alusta alkaen oikeaan suuntaan ja samalla hankkeeseen osallistujille saadaan yhteinen terminologia.
Tohtorikoulutusta tukevan tietojärjestelmän kehityksen yhteydessä kohdemaailma-analyysi kertoo, mitä on yliopiston tohtorikoulutus. Toiminnanohjausjärjestelmän yhteydessä se kertoo, mitä on yrityksen toiminta, ja potilastietojärjestelmän kehityksessä, mitä ovat potilastiedot.
Timo Jokela kertoi myös kohdemaailma-analyysin asiakaspalautteesta, jonka voi kiteyttää seuraavaan toteamukseen: ”Aivan ehdoton tapa aloittaa joku projekti, jotta voi varmistua, että kaikki puhuu jatkossa samaa kieltä ja ymmärtää asiat samalla tavalla”.