Yritykset ympäri maailmaa investoivat vauhdilla generatiiviseen tekoälyyn, mutta suurin osa hankkeista ei pääse alkua pidemmälle. Yhdysvaltalaisen teknillisen yliopiston MIT:n tuoreen tutkimuksen mukaan vain viisi prosenttia piloteista johtaa nopeaan liikevaihdon kasvuun – loput jumittuvat ilman näkyvää vaikutusta tulokseen.
GenAI Divide: State of AI in Business 2025 -raporttiin on haastateltu 150 johtajaa, 350 työntekijää ja analysoitu 300 tekoälyratkaisua. Tulokset piirtävät selkeän kuvan: onnistujia löytyy, mutta valtaosa yrityksistä kamppailee käyttöönoton kanssa.
Raportin pääkirjoittaja Aditya Challapally MIT:stä kertoo Fortunelle, että parhaat tulokset syntyvät usein startupeissa. Joidenkin tiimien liikevaihto on kasvanut nollasta 20 miljoonaan dollariin vuodessa. Yhteistä menestyjille on, että ne keskittyvät yhteen ongelmaan, toteuttavat sen tehokkaasti ja rakentavat älykkäitä kumppanuuksia.
MIT:n mukaan ongelma ei ole mallien laadussa vaan siinä, miten ne sovitetaan yritysten arkeen. Yleiskäyttöiset työkalut, kuten ChatGPT, palvelevat yksittäisiä käyttäjiä joustavasti, mutta eivät istu yritysten prosesseihin ilman räätälöintiä.
Lisäksi resurssit kohdistuvat usein väärin. Yli puolet generatiivisen tekoälyn budjeteista menee myynnin ja markkinoinnin työkaluihin, vaikka suurin tuotto syntyy taustatoimintojen automatisoinnista – kuten ulkoistettujen prosessien karsimisesta ja toimistotyön virtaviivaistamisesta.
Yritysten valinnat ratkaisevat. MIT:n mukaan ulkopuolisilta toimittajilta hankitut tekoälyratkaisut onnistuvat noin kahdessa tapauksessa kolmesta. Omien järjestelmien kehittäminen onnistuu vain kolmanneksessa. Tämä on erityisen merkittävää rahoitusalalla ja muilla säännellyillä aloilla, joissa monet yhtiöt rakentavat omia ratkaisujaan.
Tekoäly alkaa näkyä konkreettisesti työpaikoilla. Asiakastuen ja hallinnollisten tehtävien rooleja ei välttämättä enää täytetä, kun työntekijät lähtevät, vaikka irtisanomisia ei vielä ole nähty laajassa mittakaavassa. Muutokset kohdistuvat usein tehtäviin, jotka aiemmin ulkoistettiin matalan arvon vuoksi.
Samalla “varjotekoäly” eli työntekijöiden omaehtoisesti käyttöön ottamat työkalut, kuten ChatGPT, leviää yrityksissä. Mittaaminen on kuitenkin vaikeaa: mikä on tekoälyn todellinen vaikutus tuottavuuteen ja kannattavuuteen?
Raportti ennustaa, että seuraava iso askel ovat agenttimaiset tekoälyjärjestelmät. Ne kykenevät oppimaan, muistamaan ja toimimaan itsenäisesti ennalta määritellyissä rajoissa. Tämä voi mullistaa yritysten AI-strategiat seuraavien vuosien aikana.