Huippuekonomisti Jason Furman on todennut Yhdysvaltain talouden toimivan “vain yhden sylinterin avulla”.
Hän varoittaa haastattelussaan Bloombergin kanssa, että merkittävä osa maan BKT:n kasvusta on tullut yksinomaan informaatioprosessointiin liittyvistä investoinneista. Tämä tekee Yhdysvaltain (ja maailman) makrotaloudesta vähemmän resilientin teknologia-alaan liittyville muutoksille.
Vakaa talouskasvu vaatisi tuottavuuden kasvua tekoälytyökalujen avulla.
Mutta onko syytä huoleen? Onko maailmanlaajuinen kupla mahdollinen? Furmanin mukaan kyllä.
Teknologinen skaalaus ei tällä hetkellä johda vastaaviin tuottavuushyötyihin. Jos Nvidia julkaisee liki neljä kertaa aiempia siruja tehokkaamman sirun (niin kuin se teki), se ei tarkoita, että ihminen vastaa työsähköposteihinsa neljä kertaa nopeammin. Edistysaskeleet saattavat luoda “ylimääräistä kapasiteettia”, Furman varoittaa.
Hän kuitenkin uskoo, että kyse on enemmän “valuaatiokuplasta” kuin tekoälyn kyvyttömyydestä lisätä tuottavuutta pidemmällä aikavälillä. Tästä syystä hän näkee todennäköisenä, että jos osakkeet laskevat, ne eivät laske yhtä paljon kuin esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisissä.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi 20 % laskua osakekursseissa, OpenAI:lle konsultoinut Furman toteaa.
Massatyöttömyyden tapahtumiseen Furman ei usko. Teknologian käyttöönotto on hänen mukaansa aina hidasta, niin myös tekoälyn kohdalla.
“Siinä on suuri ero, miten insinöörit lähestyvät ongelmanratkaisua ja mitä taloustieteilijät tutkivat: Sitä, miten ihmiset todella toimivat ja käyttävät asioita. Ihmiset ovat hitaita ja monimutkaisia. He keksivät yhden käyttötapauksen tänä vuonna ja seuraavan ensi vuonna. He haluavat testata sitä kahdeksalla eri tavalla ennen kuin ottavat sen käyttöön. Eri yritykset, toimialat ja sektorit keksivät asioita eri aikoina. [Muutos] ei tapahdu niin, että heräät yhtenä päivänä suureen [teknologiseen] räjähdykseen. Tämä on oma arvaukseni, mutta on tärkeä mainita, että mitä tahansa voi tapahtua”, Furman analysoi.