Ohjelmistoyritys Luoto Company on kasvanut perustamisestaan lähtien (2017) ripeästi eikä toimitusjohtaja Tuomas Nousiainen vedä pipoaan silmille myöskään viime vuoden tilinpäätöslukujen takia.
Muun muassa verkkokauppaan, mobiilimaksamiseen, logistiikkaan sekä energiasektorin optimointiin räätälöityjä järjestelmiä toimittava yhtiö kasvatti vuonna 2021 liikevaihtoaan liki kolmanneksella noin 20 miljoonaan euroon. Tulostakin jäi viivan alle pari miljoonaa. Uusia käsipareja yhtiö on rekrytoinyt vuoden kuluessa parikymmentä, ja tällä hetkellä luotolaisia on noin 70.
Kuluvalta vuodelta odotellaan vähintään samaa kasvuvauhtia ja katse on myös kansainvälistymisessä, lähinnä Piilaaksossa.
Pisteenä i:n päällä on arvostetun talouslehti Financial Timesin tuore listaus, jossa Luoto Company komeilee lupaavien eurooppalaisten kasvuyritysten joukossa sijalla 18.
Osakkuus on euroja parempi motivaattori
Ei siis ihme, että Nousiaisen hymy on haastatteluhetkellä herkässä. Samalla hän painottaa, ettei menestys ei ole avainomistajien tai muutaman tiimin, vaan jokaisen luotolaisen ansiota.
”Kasvu ja hyvä tulos osoittavat, että hieman poikkeava toimintamallimme ja omistusrakenteemme toimii”, hän toteaa.
Luoto Companyssa perustajaosakkailla on yhtiöstä vain 20 prosentin siivu, loput on jaettu tasaosuuksin koko henkilöstön kesken. Omistusosuuksia on jyvitetty henkilöstön kasvun myötä kerran vuodessa.
Nousiaisen mukaan heidän luomansa malli sitouttaa ja motivoi, mikä näkyy positiivisesti asiakaskokemuksessa ja sitä kautta myös tilauskirjoissa. Lisäksi henkilöstön keskuudessa helposti esiin nouseva palkka- ja palkitsemiskateus jää kokonaan pois, kun sekä hyvä tulos että riskit jakautuvat koko joukkueelle.
”Asioista keskustellaan yrityksen sisällä avoimesti. Toki pääomistajilla on säilytetty sen verran äänivaltaa, että strategisesti tärkeitä päätöksiä saadaan tarvittaessa nopeasti eteenpäin”, Nousiainen toteaa.
Osakasmalli sopisi myös perinteisille palvelualoille
Toimitusjohtaja painottaakin, että palveluyhtiön tärkein arvo syntyy lopulta sen osaamispääomasta, jonka voi tänä päivänä jo rinnastaa perinteiseen pääomaan.
Tästä syntyi aikanaan myös idea jakaa yhtiön omistajuus koko henkilöstön kesken.
”Tämän mallin myötä olemme saaneet alan parhaita osaajia. Perinteisen palkan ja luontaisetujen sijaan he voivat ostaa omalla osaamisellaan yrityksen omistajuutta. Tämä myös houkuttaa, sillä osaajapulaan sijaan ovella on koko ajan uusia tulijoita”, Nousiainen toteaa.
Luotolaiset ovat jo monistaneet omistajamalliaan neljään kumppanuusyhtiöön, mutta Nousiaisen mukaan sille olisi jalansijaa myös perinteisemmillä palvelualoilla.
”Missiomme mukaisesti voisimme jakaa oppejamme esimerkiksi vanhusten kotihoidossa, siivousalalla tai ravintoloissa. Kun henkilöstö on aidosti mukana yrityksessä, se näkyy palvelussa ja halussa pitää asiakkaista hyvää huolta”, Nousiainen tiivistää.
Koolla on taas väliä
Konsultointimarkkinaa muokkaa sekin, että uuden polven osaajajoukkoa kiinnostaa entistä enemmän oma kehittyminen. Siksi sen on Nousiaisen mukaan oltava olennainen osa myös yrityskulttuuria.
”Näyttävien keskustatoimistojen, kalliiden kesäjuhlien ja markkinointikampanjoiden sijaan kannattaa investoida ihmisten osaamisen jatkuvaan kehittämiseen”, hän tähdentää.
Osaajien kiinnostus alan pienempiä palveluyrityksiä kohtaan onkin kuulemma alkanut kasvaa selvästi. Pienemmissä yrityksissä talentit saavat Nousiaisen mukaan äänensä paremmin kuuluviin, toiminta on läpinäkyvää ja voitonjako selkeää.
”Emme mekään halua kasvaa isoksi yritysmöhkäleeksi. Sen sijaan panostamme yhteistyöverkostoihin ja ekosysteemeihin, joissa pienet palveluyhtiöt täydentävät toisiaan. Näinhän esimerkiksi Reaktor ja Futurice ovat jo tehneet.”
Pienempi kumppani kelpaa nyt myös pörssijäteille
Asennemuutosta on kuulemma tapahtunut myös asiakkaiden puolella. Vielä 10–15 vuotta sitten alle 50 hengen palveluyrityksen oli vaikeaa saada kenkää ison pörssiyhtiön oven väliin.
Nyt näitä takavuosien ”kokonaisvaltaisia ratkaisutoimittajia” korvataan pienemmillä, tiettyjen alueiden erikoisosaajilla. Tämä luonnollisesti haastaa myös isoja konsulttitaloja muuttumaan.
”Aito kumppanuus ja vastavuoroisuus lisääntyy koko ajan. Samalla töitä tehdään entistä enemmän yhdessä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa”, Nousiainen toteaa.
Korona on herättänyt monet asiakkaat myös huomaamaan, ettei tuotanto- ja kommunikointivälineisiin tarvitse välttämättä investoida jatkuvasti. Etätyöt ovat onnistuneet vähän vanhemmallakin läppärillä tai puhelimella. Lisäksi työkalujen, kommunikaation, työskentelyn ja töiden tulosten jakelun kustannukset ovat pudonneet roimasti.
”Panoksia on kohdistettu aiempaa fiksummin, Samalla on oivallettu, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä ja tuottavat lisäarvoa”, Nousiainen huomauttaa.