Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon Apotti-tietojärjestelmästä on kirjoitettu viimeisen parin vuoden aikana kilometrikaupalla eikä tahti osoita laantumisen merkkejä.
Apotin perin ohdakkeista alkutaivalta on seurannut tarkasti myös oululaisen Esko Systemsin toimitusjohtaja Kaisa-Liisa Harjapää. Apotin kohtaama palaute- ja kriitikkiryöppy ei kuitenkaan anna hänelle mitään aihetta vahingoniloon tai kilpailijan mollaamiseen.
”Apotille asetetut tavoitteet ovat olleet kunnianhimoisia ja perusteltuja. Näin kokonaisvaltaisen ja massiivisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän konfiguroiminen ulkomailta Suomen olosuhteisiin on kuitenkin pitkä ja riskialtis polku. Eikä kaikki näytä menneen kuten Strömsössä”, Harjapää toteaa.
Apotin järkälemäinen koko näkyy hänen mukaansa ennen kaikkea sen käytettävyydessä. Tietojärjestelmien keskeisenä tavoitteena on keventää rutiineja, parantaa tiedonkulkua ja jättää näin hoitohenkilöstölle enemmän aikaa varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön.
Kaisa-Liisa Harjapää luotsaa omaa potilastietojärjestelmää kehittävää Esko Systemsiä
”Apotin kohdalle näyttää kuitenkin käyneen päinvastoin ja käyttäjät joutuvat sopeutumaan järjestelmän vaatimuksiin. Wordin käyttämiseen riittää muutama peruskomento ja sama periaate pitäisi olla myös terveydenhuollon järjestelmissä ja ohjelmistoissa”, Harjapää vertaa.
Asiakkaat myös yhtiön osakkaita
Harjapään luotsaama Esko Systems on vuonna 2020 toimintansa aloittanut oululainen ohjelmistotalo, jonka juuret ulottuvat 1990-luvulle. Tuolloin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä alettiin kehittää mahdollisimman helppokäyttöistä elektronista sairauskertomusohjelmistoa, jonka peruja on edelleen käytössä olevan Esko-nimi.
”Nimi on edelleen osuva ja alussa oltiin muutenkin kaukokatseisia, kun ohjelmistosta tehtiin selainpohjainen ja modulaarinen tietokantaan saakka. Tarvittavia päivityksiä on ollut helppo tehdä sitä mukaa, kun niille on tarvetta”, Harjapää kertoo.
”Eikä huoltovarmuus-näkökulmaakaan sovi unohtaa, sillä kaikki tehdään Suomessa. Meidän helpdesk palvelee täällä kotimaassa, ei Bangaloressa”, hän lisää.
Oulussa ja Rovaniemellä toimipisteet omaava Esko Systems työllistää noin 80 henkilöä ja yhtiön liikevaihto lähestyy 7,0 miljoonaa euroa. Potilastietojärjestelmällä tai sen osilla on yhteensä 10 000 käyttäjää viidessä eri sairaanhoitopiirissä.
Esko Systemsin toimintamallissa järjestelmän hankkivista sairaanhoitopiireistä tulee samalla myös yhtiön omistajia. Tällä hetkellä osakkaina ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) ja hyvinvointialue, Lapin sairaanhoitopiiri (LSHP) ja hyvinvointialue, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri (LPSHP), Oulun kaupunki, 2M-IT Oy, Kainuun sote, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite, LapIT Oy ja Istekki Oy.
Parhaillaan Esko Systemsissä tehdään töitä sen eteen, että siitä rakentuisi pelkän erikoissairaanhoidon sijaan aito asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuus (APTJ) tulevien hyvinvointialueiden tarpeisiin. Suun terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietojärjestelmät hankitaan Mediconsultilta ja kumppanuuksia aiotaan toimitusjohtajan mukaan suosia jatkossakin.
”Kaikki viisaus ja asiantuntemus ei ole koskaan yhdessä päässä tai edes ohjelmistotalossa”, Harjapää perustelee linjausta.
Kasvukatse myös muualla Suomessa
Kotikentällään Pohjois-Pohjanmaalla Esko on ollut jo vuosia sairaanhoitopiirin kantava järjestelmä. Jatkossa vastaavia hankintapäätöksiä odotellaan myös muualta Suomesta ja etenkin Lapista, onhan yhtiöllä Rovaniemellä jo valmiiksi oma toimipiste.
”Apotti on saanut julkisuudessa paljon pyyhkeitä ja kyllä niitä tulee uusien käyttöönottojen yhteydessä jonkin verran myös meille. Toisaalta se on herättänyt huomaamaan, kuinka monimutkaisista kokonaisuuksista on kyse ja millaisia järjestelmiä terveydenhuoltoon on vuosikymmenten saatossa rakennettu. Monessa kunnassa ja kuntayhtymässä on samalla jääty yhden ison järjestelmätoimittajan vangiksi”, Harjapää toteaa.
Hänen huolenaan onkin, että sama tilkkutäkin ompelu ja vanhojen järjestelmien paikkailu jatkuu pitkään myös tulevilla hyvinvointialueilla. Useimmissa niistä tarvittavat järjestelmäintegraatiot ovat edelleen täysin auki, vaikka yhteiselon on määrä alkaa jo muutaman kuukauden päästä.
”Valtiolta olisi kaivattu tähän urakkaan paitsi ohjaavaa myös rahoittavaa kättä. Apotti voi hoitaa pääkaupunkiseudun, mutta muu Suomi voitaisiin hoitaa yhdellä potilastietojärjestelmällä, jossa tiedon liikkuvuudessa on mukana myös yksityinen puoli ja työterveyshuolto. Hieman vastaava järjestelmäuudistus onnistui aikanaan Verohallinnolta, joten kyllä sen pitäisi olla mahdollista myös terveydenhuollossa”, Harjapää huomauttaa.