Aivoihin kytkettävän teknologian kaupallinen kilpailu kiihtyy. Science Corporation sai merkittävän etumatkan kilpailijoihinsa ostamalla edistyneen verkkokalvosirun, joka palauttaa näkökyvyn osittain sokeille ihmisille.
Sirun avulla potilaat ovat pystyneet jopa lukemaan tekstiä ja tekemään sanaristikoita, kertoo New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli. Kyseessä on PRIMA-niminen mikrosiru, joka asennetaan verkkokalvon alle. Se saa syötteen kamerasta, joka on kiinnitetty potilaan silmälaseihin. Kamera välittää kuvan sirulle, joka tuottaa sähköimpulsseja ja ohittaa verkkokalvon vaurioituneet valoa aistivat solut. Näin potilas voi nähdä yksinkertaisia muotoja, kirjaimia ja kasvojen piirteitä.
Tutkimusta johtanut professori José-Alain Sahel kertoo, että yksi brittipotilas pystyi lukemaan tavallisen kirjan sivuja – saavutus, jota pidetään ennenkuulumattomana.
Science Corporationin taustalla on yksi kilpailevan Neuralinkin perustajista ja entinen johtaja Max Hodak. Hodak lähti yhtiöstä vuonna 2021, jolloin hän perusti myös Sciencen.
Sciencen hakkima siruteknologia on alun perin ranskalaisen Pixium Visionin kehittämä, mutta yhtiö ajautui talousvaikeuksiin ja sen omaisuus myytiin konkurssin partaalta noin neljän miljoonan euron hintaan. Science Corporation tarttui tilanteeseen nopeasti ja sai käsiinsä vuosien tutkimus- ja tuotekehityksen tulokset.
"Science pääsi hyvin pitkälle valmiin teknologian kanssa markkinoille", Sahel sanoo.
Vuonna 2021 perustettu Science on kerännyt sijoittajilta noin 290 miljoonaa dollaria ja rakentaa laajaa tutkimusohjelmaa, joka kattaa sekä teknologian liitännät aivoihin että uudenlaiset näkökyvyn palauttamisen menetelmät. Hodakin mukaan tavoitteena on luoda suuri itsenäinen terveysteknologiayritys, joka voisi kilpailla Applen, Samsungin tai Googlen kaltaisten jättien rinnalla.
PRIMA poikkeaa Neuralinkin aivoimplanteista siinä, että se ei tallenna ajatuksia vaan syöttää visuaalista tietoa suoraan aivoihin. Koska verkkokalvo on osa keskushermostoa, tekniikkaa pidetään aivoliittymänä.
Aiempi kaupallinen näköproteesiprojekti, Argus II, asennettiin noin 400 potilaalle, mutta sen myynti loppui , koska sen valmistaja ei saanut liiketoimintaa kannattavaksi.
Euroopassa 38 potilasta on saanut PRIMA-implantin. He pystyivät tutkimuksen mukaan lukemaan keskimäärin viisi riviä enemmän näkötaulusta kuin ennen toimenpidettä. Jotkut käyttivät apuna zoomaustoimintoa, joka auttaa kohdistamaan tekstin paremmin.
Implanttia käytetään erityisesti potilaille, joilla on niin sanottu geografinen atrofia. Tämä tarkoittaa tilaa, jossa keskeinen näköalue rappeutuu, mutta reuna-alueiden näkö säilyy.
PRIMA:n alkuperäinen kehittäjä, Stanfordin professori Daniel Palanker, kertoo oivaltaneensa jo 20 vuotta sitten, että valoa voidaan käyttää sirun energianlähteenä. Siru ei sisällä varsinaista elektroniikkaa vaan muuttaa infrapunavalon sähkövirraksi, joka stimuloi verkkokalvon soluja.
"Potilaat kuvaavat näkemäänsä keltaisen ja sinisen sävyiseksi valoksi", Palanker kertoo.
Järjestelmä tuottaa nykyisellään noin 400 erillistä näköpistettä, mikä riittää hahmottamaan sanojen ja esineiden ääriviivoja. Seuraava versio lupaa viisi kertaa tarkemman kuvan.
Science kehittää parhaillaan laitteesta käyttäjäystävällisempää versiota. Aiemmin potilaan piti kantaa erillistä akkua ja ohjausyksikköä, mutta uudet prototyypit on jo sovitettu suurempiin aurinkolasityyppisiin kehyksiin.
"Implantti toimii hienosti, mutta pian saamme myös uudenlaiset lasit potilaille", Hodak lupaa. "Se tekee laitteen käytöstä luonnollisempaa ja mahdollistaa sen pitämisen mukana koko päivän."
Science on hakenut hyväksyntää sirun myyntiin Euroopassa ja neuvottelee viranomaisten kanssa Yhdysvalloissa. Samalla Neuralink kehittää kilpailevaa lähestymistapaa, jossa signaaleja syötetään suoraan aivojen näkökuorelle verkkokalvon ohi.
Kuvassa PRIMA-siru avaimen vieressä. Kuvalähde: Science Corporation