”Työttömyys ei aiheudu tietokoneista”
Näin otsikoitiin Tietojenkäsittelyliiton liittokokouksen 15.11.1978 hyväksymä julkilausuma. Se oli lajissaan toinen, sillä ensimmäinen ja datasiirron kustannuksia käsitellyt julkilausuma hyväksyttiin saman vuoden kevätkokouksessa.
Reino Myllymäki
23.12.2022

Näin otsikoitiin Tietojenkäsittelyliiton liittokokouksen 15.11.1978 hyväksymä julkilausuma. Se oli lajissaan toinen, sillä ensimmäinen ja datasiirron kustannuksia käsitellyt julkilausuma hyväksyttiin saman vuoden kevätkokouksessa. Julkilausuma kuuluu näin:

”Tietojenkäsittelyliitto ry:n liittokokous 15.11.1978 Helsingissä kiinnitti huomiota viimeaikaiseen keskusteluun tietokoneiden käytöstä työttömyyden aiheuttajana. Liitto katsoo asiaa käsitellyn yksipuolisesti ja tunnepohjaisesti, mikä on johtanut jopa vaatimuksiin atk-toiminnan kehityksen jarruttamisesta tai estämisestä.

Tietojenkäsittelyliiton mielestä työttömyys, joka osaltaan koskee myös liiton jäsenistöä, on vakava epäkohta, jota on kaikin keinoin vastustettava. Kansainväliset vertailut viittaavat kuitenkin siihen, että tuotannon ja hallinnon tehokkuus ei ole työttömyyden määrää lisäävä tekijä.

Tietokoneiden käyttö ei korvaa henkilöiden työpanosta. Se antaa mahdollisuuden kokonaistuotantoa vähentämättä käyttää inhimillistä työsuoritusta vaativammissa tehtävissä. Tämä taas voi liittyä joko tuotannon ja tätä kautta aineellisen elintason lisäämispyrkimyksiin tai elämisen laadun parantamiseen esimerkiksi terveydenhoitoa ja koulutusta vahvistamalla.

Työttömyyden ja tehokkuuskasvun, esimerkiksi tietokoneiden hyväksikäytön, näennäinen yhteys on yksittäistapauksissa helposti osoitettavissa. Silloin kuitenkin ohitetaan oleellisia

Tietojenkäsittelyliitto ry, joka on Suomen atk-alalla työskentelevien henkilöiden ja organisaatioiden keskusjärjestö, edellyttää, ettei tietokoneesta tehdä summittaisesti työttömyyden syntipukkia ja näin vaaranneta alan kehitysmahdollisuuksia. Liitto pitää välttämättömänä tietojenkäsittelyn automaation ja työllisyyden yhteyksien sekä tarvittavien sopeutustoimien perusteellista tutkimista ja eri näkökulmat kattavaa julkista keskustelua niistä.

Liittokokous velvoitti liiton hallituksen viemään asiaa eteenpäin ja kokoamaan työryhmän, joka tuottaa tarvittavat selvitykset automaation ja tietokoneiden vaikutuksesta työllisyyteen.

Lisätietoja: Tietojenkäsittelyliiton puheenjohtaja, tekn.tri Kalevi Kontinen, puhelin 90-13901.”

Julkilausumallaan Tietojenkäsittelyliitto sohaisi ampiaispesää. Julkilausumaa seurasi ainakin vuoteen 1980 jatkunut lehdistökeskustelu sekä mielipidepalstoilla että haastatteluissa.

Käytyä keskustelua seurattiin liiton jäsenlehdessä ja liiton toiminnanjohtaja Ari Rautsara kirjoitti puheenvuoron aiheesta jäsenlehden numeroon 2/1979. Hänen mukaansa ”keskustelun on synnyttänyt kaksi tekijää: toisaalta suuret työttömyysluvut, toisaalta hälytiedot siitä kuinka ihmiset tulevaisuudessa joutuvat väistymään mikroprosessorien tieltä”. Hän kertoi myös, että julkilausuman yhteydessä liittokokous velvoitti hallituksensa perustamaan atk:n työllisyysvaikutuksia tutkivan työryhmän, mutta sen perustamista viivytti tieto, että Sitra oli perustamassa samaa aihetta tutkivaa työryhmää.

Rautsara muistutti, että koneellistuminen oli koitunut ihmisille eduksi, mutta ns. teknisiin vallankumouksiin liittyvät murrokset ovat aiheuttaneet murroksen kouriin joutuneille ihmisille suuria vaikeuksia. Hänen mukaansa yhteiskunnallisella tasolla oli ryhdyttävä voimaperäisiin toimiin muutosvaikutusten pehmentämiseksi: ”Mutta jos kansantalouden on kuitenkin ruokittava kaikki suut ja taattava kaikille kohtuullinen elintaso, eikö viisaampi tapa olisi työttömyyskorvausten sijasta kulkea työajan lyhentämisen linjaa? Ja tarvittaessa voimakkaasti panostettava uudelleenkoulutukseen?”

Lopulta maaliskuussa 1979 valtioneuvosto perusti Teknologiakomitean muun muassa kartoittamaan teknisen kehityksen teknisen kehityksen ja erityisesti automaation tila ja todennäköiset kehityspiirteet, arvioimaan kehityksen todennäköiset vaikutukset ja valmistelemaan ehdotukset erityisesti automaatioon liittyvän tekniikan haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.

Komitean sihteri Risto Nevalainen muistelee laskeneensa atk:n työllisyysvaikutukset tarkasti. Hänen mukaansa tietotekniikan hyödyntäminen sivuvaikutuksineen loi 73 työpaikkaa jokaista sataa menetettyä työpaikkaa kohden. Ruotsalaisen Statiska Centralbyrån mukaan atk-ala on eliminoinut 1,5-kertaisesti luomansa työpaikat. Vaikka tulokset ovat samansuuntaiset, laskentatapaan saattaa sisältyä suuria periaatteellisia eroja.

Teknologiakomitean raportti julkistettiin loppuvuodesta 1980 samoihin aikoihin, kun Atk-alan neuvottelukunta julkisti omansa. Ne olivat samansuuntaiset, joskin neuvottelukunnan suositukset olivat konkreettisempia. Joka tapauksessa ehdotettiin atk-valmiuksia antavan koulutuksen aloittamista lukioissa ja peruskouluissa vuodesta 1985 alkaen sekä tutkimuspanostusten liki kolminkertaistamista.

Kirjoittaja Reino Myllymäki on on mukana TIVIA ry:n 70-vuotishistoriaprojektissa ja TIVIA:n kehityspäällikkö.

Kuva: Esimerkki tietotekniikan vaikutuksia käsitelleestä lehtikirjoittelusta Timo Nallikarin kirjoitus Helsingin Sanomista 6.12.1978.

Suositellut

Uusimmat