Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myönsi valtiontukea valokuituverkkojen rakentamiseen yhteensä 27 miljoonaa euroa vuosien 2022–2023 aikana. Valtiontukea myönnettiin 17 verkonrakentajalle 11 maakunnan ja 32 kunnan alueella.
Valokuituverkkojen rakentamiselle oli varattu EU:n elpymisvälineen varoista yhteensä 32 miljoonaa euroa.
Eniten valtiontukea, yhteensä 7,3 miljoonaa euroa, myönnettiin Etelä-Savoon rakennettaville verkoille. Seuraavaksi eniten tukea myönnettiin Pirkanmaalle rakennettaville verkoille, yhteensä 4,5 miljoonaa.
Vuoden 2022 alkupuolella käynnistyneessä laajakaistatukiohjelmassa myönnettiin valtiontukea yhteensä 40 laajakaistahankkeelle ja 17 verkonrakentajalle. Traficomin valtiontukipäätöksen saivat Alajärven Puhelinosuuskunta (JAPO), BLC Infra Oy, Datasafe Oy, Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy (IPP), Karelnet Oy, Karjaan Puhelin Oy, KaseNet Oy, Lounea Palvelut Oy, MPY Telecom Oyj, Oulun Seudun Sähkö Kuitu Oy, Pukkikuitu Oy, Saimaan Kuitu Oy, Savon Kuituverkko Oy, Siikaverkko Osuuskunta, Sunet – Suupohjan seutuverkko Oy, VaaranValo OSK ja Valokuitunen Oy.
”Kattavat, nopeat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet ovat edellytys myös harvaan asuttujen alueiden elinvoimalle ja monipaikkaiselle asumiselle Etelä-Savossa. Yhteyksien kehittäminen ei kuitenkaan tapahdu näillä alueilla markkinaehtoisesti, joten laajakaistatukiohjelman kautta myönnetyt tuet ovat olleet edellytys yhteyksien kehittämiselle”, toteaa Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
Traficom ei maksa verkkohankkeita kokonaan, vaan kuntien pitää maksaa rakentamiskustannuksista 8-33 prosenttia.
Taustalla on EU:n tavoite rakentaa gigabittinopeudella toimivat yhteydet kaikille saataville vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut tavoitteen saavuttamiseen ja edistää omalta osaltaan nopeiden verkkojen rakentumista tukemalla valokuituverkkoja sellaisille alueille, joille ne eivät markkinaehtoisesti rakentuisi.
Eniten yksittäisistä yrityksistä tukea sai Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy. Traficom tuki IPP:n kuutta hankettta. ”Yksi IPP:n hankkeista sijaitsee Vesilahdella, jossa lähes koko kunnan kattava kuituinvestointi on IPP:n suurimpia. Hankkeen myötä IPP:n kuituliittymien määrä kasvaa merkittävästi nykyisestä. Ilman Traficomin myöntämää laajakaistatukea tämä IPP:n ensimmäiset 10 gigabitin yhteydet mahdollistava kuituinvestointi olisi jäänyt toteuttamatta”, IPP:n toimitusjohtaja Pekka Ylinikkilä sanoo.
Myös Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki on tyytyväinen tukiohjelman saldoon tässä vaiheessa. ”Ensimmäinen tukiohjelman hanke on jo valmistunut ja toivomme, että muidenkin hankkeiden verkot rakennetaan mahdollisimman kattavina, jotta Suomen tavoitteet gigabittiyhteyksistä kaikille – myös harvempaan asutuilla alueilla – olisivat askeleen lähempänä hankkeiden valmistuttua”, Saarimäki sanoo.
Kuva Lars Kienle Unsplash
