Tiedonhillinnästä uusi ilmiö? 
Jos ja kun dataräjähdys jatkuu, on pakko alkaa miettiä, mitä dataa säilytetään, miten ja missä.
Reino Myllymäki
06.4.2023

TIEKE:n, TIVIA:n ja LUT-yliopiston vetämän Green ICT -hankkeen ekosysteemitapaamisessa 4.4.2023 nousi Dellin Jenni Vuorion esityksessä esiin näkökulma, jota en itse ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksi: palvelinkeskuksiin säilötty data kuluttaa paljon energiaa. Tarvitaan datan siivoustalkoot, jos mielimme alentaa datan energiankulutusta ja CO2-päästöjä. 

Datan määrä lisääntyy koko ajan. Asiantuntija-arvioiden mukaan Internetissä olevan datan määrä kaksinkertaistuu joka vuosi. Puhutaan jopa dataräjähdyksestä. Tutumpien asioiden, kuten tekstin ja kuvien sekä audio- ja videotiedostojen säilötään transaktiodataa, lokitietoja, paikkatietoa, karttoja, 3D-malleja, sensoridataa ja ties mitä. 

Jos ja kun dataräjähdys jatkuu, on pakko alkaa miettiä, mitä dataa säilytetään, miten ja missä. Varmaan löytyy vähemmänkin energiaa kuluttavia säilöntätapoja kuin levyjärjestelmässä säilyttämisen, enkä nyt tarkoita kivitauluja enkä edes paperiarkistoja. 

Asia tuli mieleen, kun oheinen kolumni tuli vastaan ATK:n Tietosanomien numerossa 12/1979. Kirjoittajasta ei ole tietoa. Täytyy lopuksi todeta, että vuonna 1979 tiedon säilyttäminen oli yksikköä kohden aika lailla kalliimpaa kuin nykyään. Ja dataa oli tuntuvasti vähemmän. Jos kaksinkertaistumiskaava pätee, sitä oli yksi 9 000 miljardisosa nykyisestä… 

Suositellut

Uusimmat