Tekoälybuumi on johtanut teknologia-alalla valtavaan intoon rakentaa datakeskuksia, jotka tarjoavat elintärkeää laskentatehoa tekoälymallien kehitykseen ja käyttöön. 

Selkein hyötyjä tekoälymurroksessa on ollut Nvidia, jonka kalliiden mutta tehokkaiden grafiikkaprosessoreiden tuomat miljardituotot jatkavat yhä kasvuaan. Sen nettotulos viimeisimmässä osavuosikatsauksessa oli yli seitsenkertainen viime vuoteen verrattuna: 14,9 miljardia dollaria. 

TSMC, joka valmistaa Nvidian ja muiden teknologiayritysten sirut, ui yhtä ennalta arvattavasti valtavassa tilausmeressä, joka lisäsi sen liikevaihtoa yli 40 prosenttia vuonna 2023. 

Epäsuorempia vaikutuksia tekoälyvallankumoukselle löytyy kaikkialta louhoksista maailmanpolitiikan valtasuhteisiin. Esittelen alla muutamia vähemmän puhuttuja tapoja, joilla tekoäly vaikuttaa erilaisiin aloihin ja toimijoihin. Lista ei pyri olemaan kaikenkattava.

Tekoälyn lautasmalli ei ole kaksiulotteinen

Nvidia–TSMC-akselin välinen dynamiikka vastaa arkkitehdin ja rakennuttajan välistä yhteistyötä, jonka voi ymmärtää melko helposti. 

Datankin ymmärrys on sinänsä yksinkertaista: Redditissä on paljon ihmisten kirjoituksia ja ajatuksia. Tekoäly pyrkii jäljittelemään ihmisen kirjoituksia ja ajatuksia. Reddit on siis hyvä paikka saada koulutusdataa rahaa vastaan. Loogista.

Vähemmän tunnettuja dynamiikkoja liittyy esimerkiksi raaka-aineiden toimitusketjuihin.

Kansainvälisen energiajärjestön mukaan harvinaisten maa-ainesten kysyntä voi kasvaa jopa seitsemänkertaiseksi vuoteen 2040 mennessä. Litiumin kysyntä voi 40-kertaistua.

Raaka-ainetoimija Trafiguran arvion mukaan tekoäly-datakeskukset tarvitsevat todennäköisesti miljoona tonnia lisää kuparia vuoteen 2030 mennessä. Eräs analyytikko arvioi kuparin hinnan nousevan jopa 50 prosenttia. Tämä on musiikkia kuparijättien, kuten Freeport-McMoRanin, korville.

Materiaalien kysynnän kasvu on kuitenkin avannut samalla valtavan markkinan erilaisille innovatiivisille toimijoille. Louhinta on vaikeaa, ja se keskittyy alueille, joista löytyy harvoin valmista infrastruktuuria. Louhokset eivät pysy tekoälyn ja vihreän siirtymän perässä (puhumattakaan teknologian laajentumisesta kehittyviin maihin).

Tekoälyä ja koneoppimista pyritään käyttämään ongelman ratkaisemiseksi. Innovoijille on luvassa melkoiset myyjän markkinat.

Takalinjoilla nauretaan matkalla pankkiin

Samalla sirualan takalinjan toimijat, kuten siruvalmistajien laitetoimittajat Lam Research ja Tokyo Electron, ovat hyvällä pohjalla jatkamaan nauramista matkallaan pankkiin.

Toisaalta vaaditaanhan datakeskusten toimintaan myös energiaa, kehittyneitä jäähdytysjärjestelmiä ja varageneraattoreja, jotka toimivat ongelmatilanteissa.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen Vertiv Holdings, joka valmistaa datakeskusten virransyöttöön ja jäähdytykseen tarkoitettuja laitteita, on yli kaksinkertaistanut arvonsa tänä vuonna tilausten räjähdysmäisen lisääntymisen myötä. Sen tilausmäärät ovat nousseet vuodessa yli 60 prosenttia. Yrityksellä on nyt ennätyksellinen 5,5 miljardin dollarin tilausjono. 

Datakeskusten rakentamisen yleistymisestä lisääntynyt sähkön kysyntä antaa Morningstarin arvion mukaan monille energiayhtiöille enemmän tuottoa kuin markkinat tällä hetkellä odottavat. Kaiken kukkuraksi osa energiayhtiöistä tarjoaa sähköä etenkin datakeskuskeskittymille Yhdysvalloissa.

Esimerkiksi Chicagon alueen datakeskusten energiantarve voi nousta jopa 900 prosenttia, raportoi Bloomberg. 

Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerbergin mukaan energian saatavuus on todennäköisesti yksi merkittävimmistä pullonkauloista tekoälyn kehitykselle ja käytölle lähivuosina. 

Tällä hetkellä datakeskukset, kryptovaluutat ja tekoäly kuluttavat noin 2 prosenttia maailmanlaajuisesta sähköstä. Tämä luku kasvaa jatkuvasti – ja nopeasti. 

Valitettavasti hyötyjinä ovat ainakin lyhyellä aikavälillä energiayritykset, jotka ovat saastuttavia mutta saatavilla: hiilen ja maakaasun tarjoajat. Koska nykyinen energiainfrastruktuuri ei ole muuttumassa merkittävästi tarpeeksi nopeasti, todellisuus on, ettei tekoälyjäteillä ole liiemmin parempia vaihtoehtoja. 

Myös tästä syystä teknologiajättien ilmastolupauksia kannattaa tuskin ottaa kovin tosissaan. 

Onneksi muutaman vuoden päästä tutulla mutta syrjityllä energiamuodolla on hyvä tilaisuus palata muotiin populaarikulttuuriin juurtuneiden uhkakuvien siirtyessä tekoälyyn itseensä. Ydinvoiman potentiaaliin luottavat esimerkiksi OpenAI ja Microsoft. Regulaatio kuitenkin hidastaa prosessia huomattavasti. 

Valtiollisten toimijoiden tekoälyapajat

Valtiontalous kasvaa karkeasti jaoteltuna kahdella tavalla: lisäämällä ihmisiä tai lisäämällä produktiivisuutta. Tekoäly on jokaiselle valtiolle mahdollisuus parantaa tuottavuutta läpi kentän. Ihan näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Olisi naiivia olettaa, että kaikki hyötyvät.

Ei liene yllättävää, että suuria valtiollisia hyötyjiä tekoälystä ovat ainakin Yhdysvallat (teollisuus, teknologiajätit) ja Yhdistynyt kuningaskunta (koulutus, tutkimus, palvelualat). 

Kiinan teoriassa vahvaa asemaa (automaatio, koulutus, aseteknologia, älykaupungit) vähentää sen lisääntynyt eriytyminen maailmantaloudesta. Tästä huolimatta se on suurimpaan osaan maista verrattuna oivassa asemassa hyötymään.

Japanin asema robotiikan osaajana taas antaa sille erityisen mahdollisuuden kehittyä teollisuuden ja logistiikan aloilla tekoälyn avulla.

Intiasta löytyy yksi maailman suurimmista keskittymistä tekoälyosaajia – mutta kehitys vaatii muutakin. Tekoäly nimittäin todennäköisesti hidastaa Intian kasvua lähitulevaisuudessa, koska se vähentää tiettyjen palveluiden, kuten asiakaspalvelun ja teollisuuden, ulkoistamista kehittyviin maihin.

Mitä tulee Euroopan tulevaan menestykseen tekoälyn avulla, ei odotettavissa ole yhtä tähtisikermäistä tulevaisuutta kuin yhteinen lippu antaa olettaa. Heikkoudet sijoituskulttuurissa, työkulttuurien dynaamisuudessa ja pilvi-infrastruktuurissa eivät ole hyvä alku räjähtävälle kehitykselle (regulaation aiheuttamista esteistä puhumattakaan), jos EU:ta verrataan esimerkiksi Yhdysvaltoihin. 

Toisaalta EU-maat, joilta löytyy enemmän tekoälyyn liittyviä taitoja ja paremmat verkostovalmiudet, kuten Suomi, Saksa ja Ranska, pystyvät sopeutumaan muutokseen paremmin. Italian ja Espanjan kaltaiset maat sen sijaan jäävät pikkuhiljaa jälkeen. 

Samalla monet maat etenkin Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ovat selkeästi heikommassa asemassa hyötymään kuin esimerkiksi Suomi (tosin esimerkiksi Kongosta löytyy kobolttia ja Chilestä litiumia).

Tämä taas vahvistaa muutosta aiemmin toiveikkaalta näyttäneessä globaalissa kehityksessä: kehittyneet taloudet eivät enää saavuta kehittyneitä maita yhtä nopeasti. Markkinatalous on ankara peli.

Pohdinnan lopputulos: lisää pohdintaa

Tekoälyn tuomista muutoksista voisi kirjoittaa useammankin kirjan. Tämän tekstin tarkoitus onkin vain herätellä yleisellä tasolla ajatuksia erilaisista muuttujista ja seurauksista, joita tekoälyn käyttöönottoon liittyy globaalisti. 

On esimerkiksi kiinnostavaa nähdä, miten aseteknologian valtasuhteet muuttuvat tehokkaiden autonomisten järjestelmien kehittyessä ja miten käy Kiinan pyrkimyksille nousta Yhdysvaltojen ohi maailman johtavana maana. (Luultavasti ei hyvin. Tekoäly on amerikkalaisille valtava lisäys maan vientiin ja produktiivisuuden kasvuun.)

Samalla tekoälyn yleistymiseen tarvittavien toimitusketjujen ja infrastruktuurien monimutkaisuuden vuoksi esiin nousee epätavallisiakin voittajia, samoin kuin käyttöönottajista ja tekoälyn kehittäjistä. 

Esimerkkeinä mainittakoon finanssi-, koulutus- ja terveysteknologian alat, joilla tilaisuus mullistukselle on teknologisen kehityksen puolesta kypsä. Vielä ei ole selvää, kuka on kymmenen vuoden päästä johtava tekoälyn hyödyntäjä tai kehittäjä ja millaisella tuotteella, mutta komplekseihin muutoksiin soveltuvaa kristallipalloahan ei löydy ikinä.

Eikä sen pitäisi juuri nyt haitata maailman näyttämölle tähyilevää katsojaa. Elämme jännittäviä aikoja, ja on uskomattoman hienoa olla osana yhtä ihmiskunnan suurimpia mullistuksia.

Tämä vallankumous jää historian kirjoihin elämään. Nauttikaa.