Aloittaessani tutustumisen TIVIAn arkistomateriaaliin 70 vuoden ajalta, totesin nopeasti tietynlaisen varovaisuuden olevan tarpeen. Sillä aikanaan jollakin sanalla saatettiin tarkoittaa jotain muuta kuin nykyään. Tai käytetty termi on ollut jo niin kauan poissa käytöstä, että sen merkitys on hämärtynyt.
Reikäkorttiyhdistys muutti vuoden 1960 lopulla nimensä Tietokoneyhdistykseksi ja yhdistyksen jäsenlehti muuttui Reikäkortista Tietokoneeksi vuoden 1961 alusta. Silloin ei Suomessa montaa tietokonetta ollut – nykykäsityksen mukaan. Vuonna 1956 puhuttiin ”elektroniaivoista” ja ”elektronikoneista” erotuksena perinteisistä reikäkorttikoneista, jotka edustivat 1950-luvun tietojenkäsittelyä.
Niinpä sanalla tietokone tarkoitettiin sekä reikäkorttikoneita että elektroniputki- ja transistoritekniikalla toteutettuja sähköisiä tietokoneita. Samalla tulee perustelluksi sekin, miksi Suomen Tietokonemuseo juhlii tietojenkäsittelyn 100-vuotista historiaa ensi vuonna. Vuoden 2023 alussa Tilastokeskuksen edeltäjä kun sai maamme ensimmäisen reikäkorttikoneen.
Tämä kahdenlaisten koneiden arkipäivä lienee ollut Eero Kostamollakin mielessä, kun hän nimesi vuonna 1963 julkistetun kirjansa ”Automaattisten tietojenkäsittelysysteemien suunnittelu”. Automaattinen tietojenkäsittely eli ATK tuli käyttöön noina aikoina ja vuonna 1966 siitä tuli osa jäsenlehden – ATK:n Tietosanomat – nimeä. Aluksi se kirjoitettiin isoin kirjaimin, mutta vuosina 1973–1974 ATK muuttui atk:ksi.
Pertti Jotuni pohdiskeli atk-sanaa jäsenlehden numerossa 2/1974: ”Lisäksi se rikkoo suomen kielen sananmuodostusta siinä, että suomenkielinen sana ei koskaan voi päättyä kahteen konsonanttiin. Asia olisi tyystin toisin, jos kirjoitustavaksi suositettu muotoa ’atk.’, kuten aukiluettavassa lyhenteissä ’esim.’, ’huom.’, ’t.’, ’jne.’”. No, tällä hetkellä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus KOTUS hyväksyy sekä ATK:n että atk:n, joten voinee todeta atk:n muuttaneen suomea.
Sana ”poimintamuisti” kuulunee kadonneiden sanojen joukkoon, sillähän tarkoitettiin ”random access memoryä” eli tuttavallisesti RAM-muistia.
Kun nykyään käytetään sanaa ”hyväksikäyttö”, se liittyy useimmiten rikolliseen tai ainakin epäeettiseen asiaan, kuten vaikkapa lapsityövoiman hyväksikäyttöön. 1970-luvulla se oli esimerkiksi 17.–18.11.1976 Finlandia-talolla järjestetyn seminaarin ”Atk-palvelutoimistojen hyväksikäyttö” nimessä ilman vähäisintäkään viittausta rikokseen tai epäeettisyyteen.
Ruotsista otettuja lainasanoja oli tuohon aikaan paljon, englanti teki vasta tuloaan.
Tietotekniikka muuttuu, tietotekniikka muuttaa maailmaa, kieli muuttuu. Mennyttä on hyvä ymmärtää, mutta tulevaa on menneisyydestä paha löytää.
