Suomalaiset luottavat digipalveluihin – turvallisuuskoulutukselle olisi tarvetta
Tuoreen Digiturvabarometrin mukaan digitaaliset palveluiden käyttö lisääntyy kaikissa ikäryhmissä. Luottamus palveluihin on kovaa, mutta oman tietoturvaosaamisen kehittämiseen kannattaisi panostaa.
IT Insider toimitus
10.10.2022

Suomalaiset suhtautuvat varsin positiivisesti tarjolla oleviin digitaalisiin palveluihin. Tuoreen Digiturvabarometrin mukaan digipalveluiden käyttö lisääntyy kaikissa ikäryhmissä ja palvelut ovat tärkeä osa arkea. Erityiseesti palveluiden nopeus ja helppous miellyttää vastaajia.

Samaan aikaan vastaajat luottavat palveluihin. Lähes kaikki vastaajat (90 prosenttia) luottavat siihen, että työnantaja käsittelee heidän henkilötietojaan ja muita tietojaan turvallisesti. Valtaosa luottaa myös viranomaispalveluiden (84 prosenttia) sekä pankki-, maksu- ja vakuutusalan palveluiden (82 prosenttia) turvallisuuteen.

”Suomalaiset ovat digipositiivista kansaa! Meillä on käyttäjien vakaa tuki, ja tarjotut ratkaisut koetaan arjen kannalta hyödylliseksi. Yhteiskunnan digitalisaation kannalta on hieno uutinen, että julkisiin digipalveluihin luotetaan”, sanoo tutkimuksen toteuttaneen Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku.

Kimmo Rousku

Sen sijaan digiturvakoulutuksiin osallistutaan vastausten perusteella harvoin tai ei lainkaan. Vastaajista 75 prosenttia kertoo, ettei ole osallistunut digiturvakoulutukseen ainakaan vuoteen tai kenties koskaan. Kolmasosa vastaajista kokee lisäksi, ettei kouluttautuminen digiturva-asioissa oikeastaan koske heitä.

”Todennäköisyys onnistuneille hyökkäyksille ja loukkauksille kasvaa, kun palveluita käytetään paljon ja luottavaisesti, mutta digiturva-asioihin ei kouluttauduta riittävästi. Onneksi koulutukseen suhtaudutaan silti positiivisesti kaikissa ikäryhmissä nuorista ikääntyneisiin. Tarvitsemme kuitenkin enemmän eri kohderyhmille suunniteltua, ajantasaista koulutusta”, Rousku sanoo.

Koulutukselle ja osaamisen kasvattamiselle on tarvetta. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista kertoo saaneensa henkilökohtaisesti huijaus- tai kalastelusähköpostin tai -puhelun. Vastaajia huolettaa mahdollisuus joutua identiteettivarkauden uhriksi tai sellaisen hyökkäyksen tai huijauksen kohteeksi, jossa he menettävät rahaa tai tärkeitä tietoja.

Noin 40 prosenttia vastaajista kuitenkin sanoo, että digiturva ei huoleta tai ei osaa nimetä huolenaiheita.

”Ajantasainen osaaminen on paras tapa suojautua uhilta. Ei riitä, että organisaatiot ylläpitävät ja kehittävät järjestelmiensä teknisiä suojauksia, vaan meidän jokaisen on huolehdittava henkilökohtaisesti siitä, että osaamme toimia sujuvasti ja turvallisesti verkossa. Palvelut ja rikollisuus kehittyvät teknisesti niin nopeasti, että osaamista on päivitettävä jatkuvasti. Esimerkiksi kolmen vuoden takaiset ohjeistukset ovat jo auttamatta vanhentuneet”, Rousku kertoo.

Tutkimuksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston toimeksiannosta Vastakaiku Oy. Tiedot kerättiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 6.9.–12.9.2022. Kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat suomalaiset. Tutkimukseen vastasi 1 500 vastaajaa, ja painotettuna se on valtakunnallisesti edustava otos sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Pääkuva Alexandr Bormotin Unsplash, muut kuvat ja graafit: Digi- ja väestötietovirasto.

Suositellut

Uusimmat