Tekoäly villitsee yrityksiä ja ihmisiä ympäri maailman. Mitkä ovat sen tämänhetkiset vaikutukset suomalaisissa teknologiayrityksissä? Haastattelimme Software Finlandin toimitusjohtaja Rasmus Roihaa tekoälyn vaikutuksista Suomen ohjelmistoalaan, josta Roihalla on yli 20 vuoden kokemus.
Roihan näkemyksen mukaan tekoäly oli vielä viime vuonna vain ohjelmistoyritysten kahvipöydissä suosittu puheenaihe. Nyt se on muuttanut muotoaan aidosti hyödylliseksi työkaluksi, josta on merkittävää apua IT-yrityksille.
Roihan mukaan tekoäly nostaa koko alan seuraavalle tasolle.
“Aiemmin puhuttiin esimerkiksi EU-regulaation laajenemisesta tekoälyyn ja pelättiin tekoälyn vievän työpaikkoja. Nämä puheet ovat jääneet taka-alalle. Muutos näkyy selkeästi esimerkiksi ohjelmistokehityksessä GitHub Copilotin ja muiden tekoälytyökalujen käytössä mutta myös IT-alan myynnissä ja markkinoinnissa”, Roiha sanoo.
Tekoäly on Roihan mukaan tehostanut esimerkiksi liidien nurturointia, jota on aiemmin tehty “mututuntumalta”. Nyt SaaS-yritykset käyttävät tekoälyä apuna osuvien viestien luomisessa ja ajoittamisessa, jotta potentiaaliseen ostajaan vedotaan tehokkaammin.
“Konversioprosentit ovat parantuneet ja tavoitteet saavutetaan paremmin”, Roiha kertoo.
Tekoälystä on Roihan mukaan apua myös osto- ja myyntitarjouksissa. Niiden manuaalinen väsääminen on aikaa vievä prosessi, jonka tekoäly voi hoitaa nopeasti ja vaivattomasti.
Johto ei saa nukahtaa rattiin
Yritysten johdon kannalta Roiha näkee tekoälyn lisääntyvän käytön myös vaarana: onko tekoälyn käytöstä tuotteen sisällä varmasti sovittu asiakkaan kanssa?
“Yritysten johdossa pitää osata nyt kysyä: toimimmeko vastoin nykyisiä sopimuksia?” Roiha neuvoo.
Roihan mukaan yrityksessä pitää olla selkeät ohjeet tekoälyn käytöstä ja siitä, miten asiakkaan dataa hyödynnetään esimerkiksi oman tekoälyn kehityksessä.
“Itse vaatisin, että tällaiset asiat mietitään nopeasti valmiiksi”, hän sanoo.
Johdon on myös oltava hereillä muutoksen laajuudesta ja luonteesta. Roiha ei ole nähnyt vastaavaa mullistusta markkinoilla yli vuosikymmeneen.
Aiemmista vastaavista käännekohdista hän antaa esimerkkinä internetin yleistymisen ja sen jälkeen mobiilipalveluihin siirtymisen. Kaikilla näistä muutoksista on eräs tärkeä samankaltaisuus: ne tehostavat myyntiä, markkinointia ja palveluiden löydettävyyttä.
Roihan mukaan nyt on tekoälyn vuoro muuttaa tapaa, jolla palvelut rakennetaan asiakasta varten. Tähän muutokseen on tärkeä sopeutua.
Roihan mukaan suomalaiset ohjelmistoyritykset ovat kuitenkin hyvässä asemassa tekoälyn tehokkaaseen hyödyntämiseen, koska ne ovat vähähierarkisia. Kuka tahansa työntekijä voi ehdottaa esimerkiksi GitHubin Copilotin käyttöönottoa yrityksessä.
Tämä nopean adaptaation kulttuuri antaa Suomelle avaimet pysyä tekoälykehityksen kärkipäässä, ja siitä on hyvä pitää kiinni.
Juniorikehittäjien unelma tai painajainen
Roihan mukaan tekoäly ei ole vielä vaikuttanut merkittävästi junioritason ja senioritason rekrytointiin Software Finlandin jäsenyrityksissä. Työpaikkojen katoamisesta ei myöskään vaikuta olevan mitään huolta: moni IT-yrityksistä odottaa työntekijöidensä määrän kasvavan seuraavien kuuden kuukauden aikana.
Junioritason kehittäjien tulevaisuuden suhteen Roiha on kuullut kahta erilaista näkökulmaa: joko juniorikehittäjien työt siirtyvät tekoälylle tai juniorikehittäjien asema paranee, kun heidät saadaan nopeammin tuottaviksi työntekijöiksi.
Roiha ei itse osaa sanoa, miltä juniorikehittäjien tulevaisuus näyttää, sillä tällä hetkellä molemmat näkökannat vaikuttavat yhtä perustelluilta.
Osaamisen tarpeen määrä ei kuitenkaan Roihan mielestä muutu tulevaisuudessa. Sen sijaan osaamisen sisällön tarpeet muuttuvat, ja kokemusta tekoälytyökalujen käytöstä arvostetaan jatkuvasti enemmän.
”Osaajapula ei katoa sillä, että tuotantoon tulee lisää tehokkuutta. Kilpailu vain kovenee”, Roiha sanoo.