Vuodenvaihteessa arvioin aina kulunutta vuotta ja tajusin nyt samalla, että olemme eläneet jo neljä vuotta sellaista vuosikymmentä, jonka piti olla uusi ja erilainen, siis positiivisessa mielessä. Nyt useimmat organisaatiot ovat olleet usean vuoden mittaisessa ”harjoituksessa”, jossa ensin tehtiin digiloikka mm. etätyöskentelyyn ja sen perään on varauduttu uudenlaisiin hybridivaikuttamisen (sisältäen mm. informaatiovaikuttamista, kybervaikuttamista) keinoihin ja merkittävästi kasvaneeseen verkkorikollisuuden uhkaan. 

Kaikesta maailman myllerryksestä huolimatta, tai osin sen takia, teknologian eksponentiaalinen kehitys on taannut sen, että myös digitaalinen maailma ympärillämme tarjoaa koko ajan uutta mietittävää. Olen nyt 15.2. toiminut 39 vuotta hyödyntäen itse ja puhuen, kirjoittaen kuten nyt sekä kouluttaen teknologian mahdollisuuksista. Kun nyt kaksi tai useampi alan asiantuntija kohtaavat, pian pakollisen ”ollut outo ja ihmeellinen talvi” avauksen jälkeen keskustelu kääntyy tekoälyyn. Seuraan epäsäännöllisen säännöllisesti muutamaa alan uutiskatsausta ja tuntuu kuin maailma ympärillämme olisi syntynyt uudelleen – valtavasti uusia ja päivittyviä tuotejulkistuksia, joista valtaosa liittyy digipalveluihin ja tekoälyyn, vähemmän vielä sovellettuna eri laitteisiin ja fyysiseen maailmaan – vielä.  

Mutta kun siinä on kaikenlaisia ongelmia? 

Vaikka valtaosa keskustelusta liittyy sen positiivisiin mahdollisuuksiin, me suomalaiset tunnumme heti nostavan esille sen, miksi tai mitä hankalaa tekoälyn hyödyntämiseen liittyy. Tällöin kuulee sanoja kuten ”luottamus”, ”tekijänoikeudet”, ”eettiset kysymykset”, ”lainsäädäntö”, ”opetusdata” ja ”pilvipalvelut”. Nyt kannattaa, varsinkin kotona ja vapaa-ajalla keskittyä siihen, mihin sitä voi käyttää ja tässä valitettavasti rajana on lähinnä meidän urautunut, rajoittunut ajattelumme. Mitä villimpi ja vapaampi mielikuvitus, sitä nopeammin pääset hyödyntämään tekoälyn mahdollisuuksia, kunhan vain tunnistat ne ja opettelet palveluiden käytön! Jos aikanaan 1980-luvulla kuviteltiin, että tietokoneen ohjelmointi on ”se juttu”, nyt tekoälyn käskyttäminen eli promptaus on uusi musta (tai valitse siis itsellesi mieluisa väri). 

Näiden ohella meillä on henkilöitä, jotka vielä osin kyseenalaistavat, tai ainakin suhtautuvat epäillen siihen, onko tämä vain kotvasen muoti-ilmiö, joita #ATK-alalla tulee ja menee. Voin luvata, #tekoäly #AI ja sen mukanaan tuomat muutokset ja seuraavan 5 10 vuoden vaikutukset esimerkiksi palvelurobotteihin ovat sellaiset, että emme varmasti osaa ymmärrä ja osaa varautua niihin ennakolta riittävän hyvin. 

Kuusi vinkkiä teko- ja luomuälyn tuottamana 

Miten näihin ilmiöihin, riskienhallinnan osalta tunnistamattomiin uhkiin ja tunnistettuihin riskeihin tulisi varautua? Alla yhdessä digitaalisen kaksoseni #AI-Kimmo kanssa tuottama kuuden kohdan lista – kannattaa siis hyödyntää voittavaa yhdistelmää, tekoäly + luomuäly, toistaiseksi. 

1. Luo ja ylläpidä kattavaa ja jatkuvaa riskienarviointia ja -hallintaa, joka kattaa (kriittiset tunnistetut) tekoälyn käyttöön liittyvät riskit, kuten kyberturvallisuuden, tietosuojan, eettisyyden, laillisuuden ja vastuullisuuden.  
    

2. Arvioi riskejä ja tee niiden hallinta tehtäväksi sekä ennen tekoälyn käyttöönottoa että säännöllisesti sen jälkeen, ja tämän tulisi perustua sekä sisäisiin että ulkoisiin lähteisiin, kuten standardeihin, ohjeisiin, parhaisiin käytäntöihin ja asiantuntijoihin. 
    

3. Kehitä ja noudata selkeitä ja läpinäkyviä periaatteita, politiikkoja, menettelyjä ja ohjeita tekoälyn eettisestä, vastuullisesta ja turvallisesta käytöstä. Nämä tulee viestiä ja kouluttaa kaikille sidosryhmille, kuten työntekijöille, asiakkaille, kumppaneille ja viranomaisille. Nämä tulisi myös tarkistaa ja päivittää säännöllisesti vastaamaan tekoälykehityksen ja lainsäädännön nopeasti muuttuvia olosuhteita ja vaatimuksia. 
    

4. Edistä ja tue tekoälyn osaamista, tietoisuutta ja osallistumista organisaation sisällä ja sen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa, että organisaation tulisi kouluttaa ja valmentaa työntekijöitään tekoälyn käyttöön, hyötyihin ja riskeihin liittyen, sekä kannustaa heitä kehittämään ja hyödyntämään tekoälyä innovatiivisesti ja vastuullisesti. Ja henkilöstö sisältää ennen kaikkea organisaation johdon! 
    

5. Tiedota ja kuuntele asiakkaita, kumppaneita ja muita sidosryhmiä tekoälyn käytöstä, vaikutuksista ja huolenaiheista, sekä pyri luomaan ja kasvattamaan luottamusta ja yhteistyötä tekoälyn alalla. 
    

6. Seuraa ja arvioi tekoälyn suorituskykyä, vaikutuksia ja tuloksia jatkuvasti ja kriittisesti. Tämä tarkoittaa, että organisaation tulisi kerätä ja analysoida tietoja ja palautetta tekoälyn toiminnasta, tehokkuudesta, laadusta, tarkkuudesta, luotettavuudesta, turvallisuudesta, eettisyydestä ja vastuullisuudesta. Organisaation tulisi myös raportoida ja jakaa näitä tietoja ja palautetta asianmukaisesti sisäisesti ja ulkoisesti, sekä tehdä tarvittavia korjauksia ja parannuksia tekoälyn käyttöön. 

Kimmo Rousku on toiminut viidellä vuosikymmenellä 15.2.1985 hänen ensimmäisestä koulutuksestaan alkaen ATK, ICT ja nyt tekoälyaikakaudella laaja-alaisena teknologian kouluttajana, tietokirjailijana ja esiintyjänä. Hän toimii Tietoturva ry:n varapuheenjohtajana sekä Digi- ja väestötietovirastossa VAHTI-verkoston pääsihteerinä. Palaute ja muut yhteydenotot: kimmo.rousku@tietoturva.fi