Henkilökohtainen päähänpinttymäni oli, että vuonna 1953 perustettu Reikäkorttiyhdistys oli alusta alkaen tietokoneyhdistys. Virhepäätelmäni selvisi, kun aloin tutkia Suomen tietojenkäsittelyn historiaa osana Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n 70-vuotishistoriikin kokoamista.
Reikäkortti ei alun perin liittynyt mitenkään tietokoneeseen, tietojenkäsittelyyn kylläkin.
Itse reikäkortti keksittiin kutomakoneiden ohjaamiseen jo 1700-luvulla ja Herman Hollerith kehitti reikäkorttien käsittelyyn tarkoitetun tabulointikoneensa 1800-luvun lopulla.
Vuonna 1923 Suomeen saatiin ensimmäinen ”Hollerith-tilastokone” Tilastolliselle Päätoimistolle eli nykyiselle Tilastokeskukselle.
Reikäkorttikoneiden käyttö alkoi Suomessa varsin hitaasti. Ensimmäisiä käyttäjiä 1920-luvulla olivat vakuutusyhtiöt ja vuonna 1929 käyttäjäksi tuli Valtion Rautatiet. 1930-luvulla reikäkorttikoneensa hankkivat mm. Alko, Paulig, Fazer ja Kela.
Sodan aikana IBM irtisanoi reikäkorttikoneiden vuokrasopimus, jolloin uusia koneita ei saatu ja varaosien saanti vaikeutui. Silti yhteistyö jatkui käytännössä mm. Kelan kanssa.
Varsinainen ryntäys tapahtui sitten sodan jälkeen. Vuonna 1954 Suomessa oli jo 80 reikäkorttiosastoa ja seuraavana vuonna jo kymmenen enemmän. Käytännön monopoli oli vuoteen 1956 saakka IBM:llä.
Innostus oli suuri ja samoin sen seurauksena sekaannus. Uudet laitteet osoittautuivat usein tehtäväänsä nähden alamittaisiksi tai tilausta tehtäessä oli unohdettu jokin oleellinen osa. Tällaiseen maailmaan perustettiin Reikäkorttiyhdistys valvomaan noiden 80 reikäkorttiosaston etuja. Vaikka IBM:llä oli käytännön monopoli, yhdistyksestä tehtiin alusta alkaen merkkiriippumaton.
Reino Myllymäki on Sytyke ry:n hallituksen jäsen, joka on mukana TIVIA ry:n 70-vuotishistoriaprojektissa.
Osmo Varjokorpi Heves Oy:llä operoimassa reikäkortteja vuonna 1954. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo via Finna.fi
Lue lisää:
