Suomalaiset pienet ohjelmistoyritykset kasvavat, mutta kasvua hidastaa pula osaajista sekä kansainvälistymiseen liittyvän tuen puute. Tulokset selviävät Jyväskylän yliopistossa tehdystä ohjelmistoyrityskartoituksesta.
Tulosten mukaan huomattava osa pienistä ohjelmistorytiyksistä tekee vientiä ulkomaille, vaikka kotimaassa ei olisi asiakkaita.
”Suoraan kansanvälisille markkinoille tähtääminen on ohjelmistoalalle tyypillinen ilmiö. Ohjelmistoyritykselle tai peliyritykselle Suomen markkinat ovat pienet ja asiakkaat löytyvät usein Yhdysvalloista ja Länsi-Euroopasta”, kartoituksen toteuttamisesta vastannut tutkimusavustaja Anssi Sorvisto kertoo.
Suomessa tukea kansainvälistymiseen on vaikea saada, jos kotimaisia asiakkaita ei ole.
”Suomessa ei ole olemassa julkisia rahoitusrakenteita, jossa tämäntyyppistä liiketoimintamallia voisi edes esittää. Tämä osaltaan hidastaa pienten ohjelmistoyritysten kansainvälistymistä ja alan yleistä kehittymistä”, Sorvisto sanoo.
Tällä hetkellä työntekijätarve ohjelmistoalalla on huomattavasti suurempi kuin osaajien määrä. Kartoituksen mukaan yritykset näkevät osaavan työvoiman määrän haasteeksi omille kasvunäkymilleen.
”Alalla on kova palkkakilpailu. Yritys saa kyllä uusia työntekijöitä hilaamalla palkkoja ylöspäin, mutta alalle ei synny tarpeeksi nopeasti uutta työvoimaa. Osaajat ainoastaan siirtyvät yrityksestä toiseen parempien palkkojen perässä”, Sorvisto kertoo.
Yhdeksi keinoksi kartoitus esittää tukea ulkomaalaisen työvoiman palkkaamiseen. Kotimaisen osaajapulan vuoksi moni yritys näkee ulkomaalaisen osaamisen keinona jatkaa kasvua. Etätyöt myös mahdollistavat ulkomailla oleskelevien osaajien hyödyntämisen kotimaisen ohjelmistoalan kasvussa.
”Kartoituksesta selviää, että lähes 80 % yrityksistä ei ole palkannut työntekijöitä ulkomailta. Jos tukea olisi tarjolla ensimmäisen kansainvälisen työntekijän palkkaamiseen, se voisi alentaa kynnystä tuleviin rekrytointeihin”, Sorvisto arvioi.
Kansainvälisen työvoiman palkkaaminen saattaa vaatia yrityksen työkielen muuttamista englanniksi. Tämä saattaa Sorviston arvion mukaan jarruttaa rekrytointien tekemistä.
”Jos vanhempi koodari sanoo, että lähtee kielen takia kävelemään, niin kynnys työkielen vaihtamiseen on korkea. Vaikka kansainvälisen osaamisen palkkaaminen näyttääkin vaikuttavan suoraan tuottavuuteen, niin Suomesta voi olla hyvin hankala löytää korvaajaa lähtijän tilalle.”
Kansainvälistymistä voi Sorviston mukaan tuke myös monilla muilla tavoilla. Tukimuotoja pienten ohjelmistoyritysten kansainvälistymisen tukemiseen pitäisi kuitenkin löytyä nykyistä paremmin, jotta suomalaisen ohjelmistoalan kasvua pystyttäisiin paremmin tukemaan myös tulevaisuudessa.
Kartoitus toteutettiin yhteistyössä Software E-Business Finlandin ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa.
