Suomen julkisten hankintojen kokonaisuus kipuaa jopa 50 miljardiin euroon vuodessa. Kyse on merkittävästä osasta koko kansantaloutta, joten hankintojen onnistuminen on suuri kansallinen kysymys.
Hankintojen tarkastelu on vaikeaa, koska vain kuudesosa Suomen kunnista julkistaa tällä hetkellä ostolaskunsa.
”Meillä on yli 300 kuntaa, joista vain 52 on julkaissut ostolaskunsa. Sairaanhoitopiirejä on 21, ja niistä vain kaksi julkaisee ostolaskunsa, sanoo Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.
Roihan mukaan Kuntaliitolla on pätevä ohjeistus, mutta sitä noudatetaan liian huonosti.
”Tämä on kestämätön tilanne. Kansalaisten oikeustaju ja korruption torjuminen edellyttävät, että kaikki verovaroin maksetut ostolaskut saadaan julkisiksi”, Roiha sanoo.
Ohjelmisto- ja e-business ry:n ulostulo liittyy Valtiovarainministeriön koordinoiman Hankinta-Suomi-organisaaation tänään alkaviin keskusteluihin julkisista ICT-hankinnoista. Roihan mukaan Nopeasti digitalisoituvassa Suomessa ohjelmistohankintojen painoarvo julkisten hankintojen kokonaisuudessa on nopeasti kasvanut, joten alan omien osaajien saaminen mukaan keskusteluihin on olennaista.
”Tulemme luonnollisesti ottamaan kantaa myös siihen kuka ostaa, mitä ja keneltä. Ja millä hinnalla! Aivan ensimmäiseksi kuitenkin haluamme painottaa tätä peruslähtökohtaa: Kansalaisilla on oltava oikeus tietää. Ostolaskujen julkisuuden pitäisi olla selkeästi lakiin kirjattu lähtökohta, koska nykyiset suositukset ja julkisuuslaki selkeästi eivät riitä”, alleviivaa Roiha.
Ohjelmistoala on selvityttänyt yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n kanssa hankintojen nykytilaa. Selvityksen on toteuttanut Impakti (Vaikuttavat Hankinnat Oy).
”Selvityksessä olemme käyneet läpi kymmeniä valtion ja kuntien saatavilla olevia aineistolähteitä ja noin 22 miljoonaa ostolaskua viimeisen 5 vuoden ajalta. Aineistolähteet ovat hajallaan, osin rikki ja tietomallit epäyhteensopivia. Huolimatta hyvistä aikeista datan avoimuuden lisäämisessä, suomalaisten veronmaksajien varojen käytön arviointi hankintojen näkökulmasta törmää teknisiin haasteisiin. Tämä viittaa kansallisen koordinoinnin puutteisiin”, kertoo Impaktin toimitusjohtaja Mikko Järvilehto.