”Onko tietojenkäsittely osa yrityksen strategiaa ja pitkän tähtäimen suunnittelua? Täyttääkö atk yrityksen päätavoitteet vai onko atk loiseläjä, joka elää omaa eristettyä elämäänsä yrityksessä? Kuka johtaa automaattista tietojenkäsittelyä? Yrityksen huippujohto siten, että priorisointi tapahtuu taloudellisten ja yrityspoliittisten periaatteiden mukaan, vai ratkaisevatko atk-väen omat toiveet ja kiinnostus?”
Atk-sana paljastaa, ettei aivan tuoreesta kirjoituksesta ole kysymys. Mutta ainakin itsessä teksti herätti déjà-vu:n jostain 1980–1990-luvulta, jolloin tuon henkisiä keskusteluja käytiin yrityksessä kuin yrityksessä. Edistyksellisimmissä yrityksissä toki johto oli oivaltanut tietotekniikan merkityksen ja osasi ottaa sen huomioon strategioissaan, organisoinnissaan ja muussakin johtamisessaan. Mutta valtaosa huonommin ja osa todella huonosti.
Vastakkainasettelua johdon ja IT-väen välillä varmaan vieläkin on, mutta tänään tietotekniikka, tietohallinto ja digitalisaatio ovat osa yrityksen strategian ydintä, keino saada kilpailuetua tuottavia toimintatapamuutoksia ja tuotteita. Puhuin hiljattain Bain & Co:n IT Alignment Trap -tutkimusta vuodelta 2007 ja sen mukaan sillä lailla IT-kyvykkäitä yrityksiä, että ne saivat aikaan kasvua tietotekniikan avulla, oli tuolloin Yhdysvalloissa 7 %. Lisäksi 8 % oli virtaviivaistanut tietotekniikkaansa siinä määrin, että sai hyötyä laskeneiden kustannusten ja lisääntyneen liikevaihdon muodossa. Noiden summa, 15 %, on siinä haarukassa, mitä tänään pidetään IT-kyvykkäiden yritysten osajoukkona. Heitä on 5–30 % yrityksistä.
Lainaus on vuonna 1979 järjestetyn NordDATA-79-konfrenssin avauspuheenvuorosta, jonka piti Rolf W. Erichsen. Suomennettu teksti on puolestaan ATK:n Tietosanomat -lehden numeron 8–9/1979 sivuilta 30–32.
Puheessaan Erichsen patisti johdon syytettyjen penkille. Hänen mukaansa poliitikot, yhteiskuntatieteilijät, yritysjohtajat ja opettajat olivat kasanneet atk:n ongelmat ns. asiantuntijoiden harteille syyttääkseen tämän jälkeen heitä teknokraattivallasta. ”Nyt atk-väki asettuu syyttäjän asemaan. Me syytämme sekä poliitikoita, tutkijoita että yritysjohtoa”. Hänen mukaansa yhteiskunnan roolijako oli ollut epäselvä ja atk-väen rooli kaksijakoinen: toisaalta he olivat tekniikan asiantuntijoita, toisaalta kansalaisia ja yritysten työntekijöitä.
Kaiken kaikkiaan Erichsenin nostot olivat rohkeita ja selkeitä, eivätkä ihan kokonaan vieläkään menneisyyttä. Vai ovatko?
NordDATA-79 järjestettiin Bergenissä 25.–28.6.1979. Osanottajia oli 1 600, esityksiä 181. Suomalaisia osanottajia oli noin 120 ja suomalaisia esityksiä 12. Elettiin NordDATA:n kulta-ajan 1970–1989 keskellä, jolloin osanottajien määrä oli reilusti yli 1 000, parhaimmillaan noin 2 500.
Kirjoittaja Reino Myllymäki on on mukana TIVIA ry:n 70-vuotishistoriaprojektissa ja TIVIA:n kehityspäällikkö.
Kuvateksti: Tietojenkäsittelyliiton osastolla mainostettiin NordDATA-80-konferenssia, joka järjestettiin 27.–29.5.1980 Turussa. Selin Rolf W. Erichsen, pöydän takana vasemmalta Tor Grönlund, Ralf Saxen, Martti Jänkälä ja Markku Kuusisto. Kuva: TIVIA ry:n arkisto.