Miljoonat israelilaiset ja iranilaiset ovat kärsineet viime aikoina maiden välisesta kybersodasta, kertoo The New York Times. Israel ja Iran ovat käyneet vuosia varjosotaa maalla, meressä, ilmassa ja tietokoneella, mutta kohteena ovat olleet useimmiten armeija tai hallitus. Vasta viime aikoina kyberhyökkäykset ovat tehneet laajaa vahinkoa myös tavallisille kansalaisille.
Noin kuukausi sitten Iranin valtakunnalliseen polttoaineen jakelujärjestelmään tehtiin kyberhyökkäys, jonka seurauksena maan kaikki 4 300 huoltoasemaa menivät toimintakyvyttömiksi. Järjestelmän korjaukseen meni yhteensä 12 päivää.
Kaksi New York Timesin haastattelemaa Yhdysvaltojen puolustushallintoa edustavaa viranomaista uskovat Israelin toteuttaneen hyökkäyksen. Lehti ei julkaissut lähteidensä nimeä.
Hyökkäyksen tarkoituksena oli aiheuttaa hallituksenvastaista levottomuutta. Hakkerit levittivät digitaalista viestiä, jonka mukaan asiakkaiden tulisi syyttää Iranin ylintä johtajaa Ayatollah Ali Khameneia. Viestissä oli mukana hänen toimistonsa puhelinnumero. Hakkerit ottivat hallintaansa myös mainostauluja, joissa mainoksia korvattiin viestillä ”Khamenei, missä on bensiinini?”.
Hallituksen vastaista kansannousua ei tapahtunut, mutta se joutui kamppailemaan sekasorron ja syntyvän vahingon kanssa.
Neljä päivää Iraniin kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen Israeliin kohdistui uusi kyberhyökkäys.
Hakkerit saivat haltuunsa suositun israelilaisen deittisivuston Atrafin tietokannan sekä tiedostoja Machon Morin lääketieteellisestä instituutista. Se on israelilainen yksityisten klinikoiden verkosto.
Molemmista lähteistä hankittuja tietoja julkaistiin kanavalle Telegram-viestintäsovelluksessa.
Israelin hallitus pyysi Telegramia estämään kanavan. Hakkerit loivat kuitenkin uuden kanavan aina Telegramin tekemien estojen jälkeen.
Yhteensä 1,5 miljoonan israelilaisen henkilökohtaisia tietoja pääsi julki.
Hyökkäyksen toteutti hakkeriryhmä Black Shadow. Kolme nimettömänä esiintynyttä korkea-arvoista israelilaista viranomaista sanoi, että Black Shadow on joko osa Iranin hallitusta tai hallitukselle töitä tekevä freelance-ryhmä.
Israelilaiset viranomaiset kieltäytyivät virallisesti syyttämästä Irania tietojen julkaisusta. Iranilaiset viranomaiset ovat taas syyttäneet huoltoasemahyökkäyksestä vierasta maata, nimeämättä yhtäkään.
Kyberturvallisuusyhtiö Check Pointin kybertiedustelun johtaja Lotem Finkelstein sanoo, että iranilaiset hakkerit ovat tajunneet, ettei heidän tarvitse hyökätä hyvin suojattuihin valtion virastoihin. Hyökkäykset on helppo kohdistaa pieniin yrityksiin, joilla on vähemmän kehittyneet turvajärjestelmät. Yritykset hallitsevat suuria määriä kansalaisten taloudellisia ja henkilökohtaisia tietoja.
Varjosodalle on vaikeaa nähdä vielä loppua, vaikka molemmat osapuolet olisivatkin siihen halukkaita.
