Perjantaina 12.5. asiantuntijana IT Insider -verkkotapahtumassa oli Minna Oksanen, joka toimii vanhempana konsulttina Ari Hovissa ja on myös TIVIAn jäsenyhdistys DAMA Finlandin puheenjohtajana. Hänen esityksensä otsikko oli ”Miksi tiedon johtaminen on tärkeää”.

Oksanen kuvaili dataa, informaatiota ja tietämystä mustikkapiirakkavertailun kautta. Jotta saisi mustikkapiirakan on, on ensin kerättävä mustikoita. Jotta mustikat (data) kelpaisivat piirakkaan ne on ensin puhdistettava lehdistä ja ötököistä. Kunnon piirakka syntyy laadukkaista raaka-aineista (information). Mustikkapiirakka puolestaan on asiakkaille tarjottava valmis tuote (tietämys, knowledge), osa liiketoimintaa.

Toinen metafora, jolla Oksanen kuvaili asiaa, liittyi merenkulkuun. Jos liiketoiminta on kuin matkustaja-alus, jolla on reitti, pysähdyspaikat ja hyttien varaus ihmisille, sen ohjaukseen tarvitaan ruori sekä merimerkit ja majakat. Eli ohjaukseen tarvitaan oman organisaation tietoa, joka voi olla määrämuotoista, strukturoimatonta tai sensoritietoa (ruori). Merimerkit ja majakat puolestaan koostuvat viranomaistiedoista, standardoiduista koodistoista ja ulkoisesta ei-määrämuotoisesta tiedosta.

Oksasen mukaan tiedon johtamisen aseman voi määrittää lausekkeella tietojohtaminen = tiedon johtaminen + tiedollajohtaminen.

Tietojohtamisella luodaan arvoa, joka perustuu tietoon ja osaamiseen. Tiedolla johtaminen puolestaan tähtää tietopohjaiseen päätöksentekoon ja sen mahdollistamiseen. Tällöin tiedon johtaminen koostuu tietoteknisestä infrasta ja tietoarkkitehtuurista, joka mahdollistaa tiedon hyödyntämisen.

Regulaatio – kuten GDPR – ohjaa Oksasen mukaan tiedon hallintaa, mutta organisaation kannattaa vastata regulaation vaatimuksiin mieluummin omilla toimintamalleilla. Tiedonhallintaan vaikuttaa myös dimensiot ja kypsyysasteet.

Tiedon johtamisen onnistuminen vaatii kokoymmärrystä organisaation tiedoista. Ennen kaikki tieto oli keskitettynä yhdelle suurtietokoneelle, jolloin tietoa oli helpompi johtaa. Nykyään organisaation tieto on hajallaan palvelimilla ja pilvissä. Hallinta vaatii tietomallin.

Tiedon johtamista vaikeuttaa tiedon siiloutuminen, joka on seurausta järjestelmäkeskeisestä ajattelusta. Eri siiloissa on samoja ja päällekkäisiä tietoja sekä yhdistettävissä olevia tietoja. Tietojen omistajuus on epäselvää, samoin luotettavuus sekä se, miten tiedot saa käyttöönsä. Mikä on masterdatan rooli? Ilman johtamista arkkitehtuurista tulee helposti spagettia, jota on kallis ylläpitää ja johtaa.

Automaatiota ja koneoppimista käytetään yhä enemmän tiedon hyödyntämisessä ja tekoäly on ihmistä nopeampi tekemään analyysiä ja päätöksiä isoista tietomassoista. Mutta vain laadukkaasta tiedosta tekoäly voi tuottaa laadukasta informaatiota. Laadukkaan tiedon saamiseen tarvitaan tiedon johtamista, joten ilman tiedon johtamista tekoälystä tulee tekoääliö.

Oksanen käsitteli vielä tiedon mallinnusta, jolla tunnistetaan ja kuvataan tiedot. Sitä tarvitaan jäsentämään organisaation toimintaa ja tietoa tuottaen ymmärrystä sovelluksista ja liiketoiminnasta johtaen koulutukseen, sitoutumiseen ja yhteiseen kieleen, yhteentoimivuuteen ja aineettomaan pääomaan.

Tietomallinnus – muiden hyötyjen lisäksi – yhtenäistää liiketoiminnan terminologiaa, parantaa IT:n ja liiketoiminnan välistä keskustelua, masterdatan hallintaa, valmisohjelmistojen valintaa ja keskustelua niiden toimittajien kanssa. Tietomallinnus on tietovaraston selkäranka.