Tilastolliselle päätoimistolle, jonka nimi muutettiin vuonna 1970 Tilastokeskukseksi, tilattiin vuonna 1922 reikäkorttikone Computing Tabulating Recording Corporationilta. Kone saapui vuonna 1923. Vuotta pidetään Suomen tietojenkäsittelyn alkuna; siitä on siis 102 vuotta.
Vuonna 1924 Computing Tabulating Recording Corporation (CTR) vaihtoi nimensä International Business Machines Corporationiksi (IBM) ja perusti tytäryhtiön Suomeen vuonna 1936. Toista maailmansotaa edeltäneiden vuosien reikäkorttikoneet olivatkin pääosin IBM:n toimittamia. Vakuutusyhtiöt hankkivat koneita jo 1920-luvulla, VR vuonna 1929, Tulli ilmeisesti 1930-luvun alussa, Alko ja Paulig 1937, Fazer vuonna 1938 sekä Kela ja Yhdyspankki vuonna 1939. Onko yllättävää, että nämä tietotekniikan varhaiset soveltajat ovat edelleen olemassa?
Vuonna 1941 Suomi joutui sotaan liittoutumassa, jonka vastapuolella olevaan toiseen liittoutumaan kuului Yhdysvallat. IBM joutui irtisanomaan suomalaisten reikäkorttikoneiden huoltosopimukset. Tästä huolimatta jotkin reikäkorttikoneiden käyttäjät saivat sodan aikanakin apua – ainakin Kela.
Sodan päättymisen jälkeen meni pari vuotta, ennen kuin reikäkorttikoneiden toimitukset Suomeen taas alkoivat. Mutta ne alkoivat ja siihen vaikutti IBM:n pääjohtajan Thomas Watson vanhemman suopea suhtautuminen Suomeen, jonka on kerrottu johtuneen henkilökohtaisista suhteista ulkoministeri Carl Enckelliin. On myös kerrottu, että olimme osa Watsonin kommunisminvastaista kampanjaa.
IBM:n myyjät myivät Suomeen ja Ruotsiin koneita sen kun ehtivät. Kaaoshan siitä seurasi ja reikäkorttilaitteistojen hyödyntäjien oli järjestäydyttävä. Ruotsissa perustettiin Hollerithklubben tätä tarkoitusta varten vuonna 1949 ja Suomessa Reikäkorttiyhdistys vuonna 1953.
Suomessa oli laadittu pöytälaatikkoon operaatio Stella Polaris siltä varalta, että Suomi on joutumassa Neuvostoliiton miehittämäksi. Operaatio laukaistiin liikkeelle syksyllä 1944, jolloin radiotiedusteluhenkilökunta, -laitteet ja -materiaali siirrettiin Ruotsiin salaisessa operaatiossa. Salakirjoitusasiantuntija Erkki Pale oli operaation keskeisiä henkilöitä. Kun hän palasi Suomeen, Punainen Valpo laittoi hänet 20 kuukaudeksi turvasäilöön siitä huolimatta, että hän ei ollut tehnyt mitään laitonta.
Vapauduttuaan Pale sai huomata, että työpaikka oli mennyt. Hän lähtikin Ruotsiin töihin ja tutustui sikäläisen Hollerithklubbenin toimintaan. Palattuaan uudelleen Suomeen hän kuului niihin 13 rohkeaan mieheen, jotka perustivat Reikäkorttiyhdistyksen 26.11.1953. Palen Ruotsista tuomat opit: merkkiriippumattomuus, henkilöjäsenien lisäksi yritysjäseniä ja johtajien lisäksi jäseniksi niitä, jotka tekivät käytännön työt. Nuo ovat Reikäkorttiyhdistyksen seuraajan TIVIAn toiminnan kulmakiviä yhä tänäänkin 70 vuotta myöhemmin.
Artikkelin kirjoittaja Reino Myllymäki on tietokirjailija ja kirjankustantaja
Kuvateksti: Tilastollinen päätoimisto (nyk. Tilastokeskus) oli tietotekniikan varhaisia soveltajia. Se sai reikäkorttikoneensa jo vuonna 1923. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo via finna.fi.