Dataa päätöksenteon tueksi: Hallitus jatkoi analyysiyksikkö Datahuoneen rahoitusta
Datahuone tukee analyysillään hallituksen päätöksentekoa jo lainvalmisteluvaiheessa. Analyysi keskittyy etenkin päätösten valtiontaloudellisiin seurauksiin.
Max Lehtinen
27.4.2024

Vuonna 2023 perustettu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) pilottiprojekti Datahuone on nyt vakinaistettu pysyväluonteiseksi yksiköksi hallituksen uudella päätöksellä. 

Datahuoneen kokeilujakson kuului alun perin kestää vuoteen 2025 asti, mutta yksikkö sai jo nyt 2,1 miljoonan euron vuosibudjetin vuosille 2025–2028. 

Päätös tehtiin kolme päivää sen jälkeen, kun EU:n alainen tilastokeskus Eurostat julkaisi karut luvut, joiden mukaan Suomen velkasuhde on kasvanut viimeisen puolentoista vuoden aikana EU-jäsenvaltioista eniten. 

“Päätös osoittaa, että Datahuonetta tarvitaan ja että päätöksentekijät arvostavat datapohjaista tietoa”, Datahuoneen johtaja Henna Laasonen kommentoi uutista. 

Laasosen johtama VATT:n itsenäinen yksikkö tarjoaa suomalaisille ministeriöille “nopeatempoista data-analyysiä” yhdessä Tilastokeskuksen ja taloustieteen tutkimusta tekevän Helsinki GSE:n kanssa. 

Datahuoneen tarjoama tuki keskittyy etenkin ministeriöiden tekemien päätösten taloudellisiin vaikutuksiin. Erona perinteiseen tutkimukseen on yksikön kyky reagoida nopeasti valtioneuvoston tarpeisiin. 

Selvityskohteiden priorisoinnissa on mukana valtiovarainministeriön asettama ohjausryhmä, jossa istuu Laasosen lisäksi muun muassa eri ministeriöiden edustajia. 

“Datahuoneen on tarkoitus olla hallituksen tukena nimenomaisesti jo hallituksen esityksiä valmistaessa”, Laasonen kertoo. 

Vaikka vastaavanlaisen organisaation olemassaolon voisi luulla olevan standardisoitu käytäntö hallinnoissa ympäri maailman, Suomen kokeilema malli ei ole yleinen.

“On harvinaista, että tutkijat, virkakunta ja datan käytännön tason käyttäjät [lainsäätäjät] pääsevät hyödyntämään laajoja datamassoja nopealla aikataululla. Vastaavia valtionhallinnon rajojen yli toimivia dynaamisia organisaatiota ei ole yleisesti suosittu”, Laasonen kertoo. 

Esimerkiksi saksankielisissä maissa on ollut Laasosen mukaan perinteisesti vahvat tietosuojaperinteet ja varovainen asenne datan jakamista kohtaan. Tietojohtamiseen liittyvät projektit tehdään usein hallinnon sisällä. 

Datahuone on ehtinyt analysoimaan pilottivaiheensa aikana jo kymmeniä eri aiheita. Esimerkiksi syksyllä 2023 yksikkö tutki rakennusteollisuuden suhdannetilannetta hallituksen budjettiriihtä varten. 

Tällä hetkellä Datahuone seuraa muun muassa ukrainalaisten pakolaisten työmarkkinatilannetta, josta se raportoi työ- ja elinkeinoministeriölle kuukausittain. 

Datahuoneella työskentelee noin kymmenkunta tutkijaa ja data-analyytikkoa. Yksikkö julkaisee raporttejaan sivustolla datahuonepilotti.fi.

Kuva: Miemo Penttinen

Suositellut

Uusimmat