Tietojenkäsittelyalan vanhoihin tarinoihin kuuluu ensimmäisten tietokoneen rakentajien ajatus siitä, että maailmassa olisi markkinoita vain viidelle koneelle. Myös Suomessa ajateltiin 1950-luvulla ESKO-tietokoneen kattavan koko Suomen laskentatarpeet muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Toisin kävi.
ESKO-tietokoneen rakentamisessa jouduttiin niukkojen määrärahojen vuoksi peesaamaan saksalaisen Göttingenin yliopiston G1a-tietokoneprojektia. G1a oli keskeneräinen ja piirustukset täynnä virheitä. Niitä suomalaiset joutuivat tarkastamaan ja korjaamaan. 450 elektroniputkea, 2 000 puolijohdediodia, 220 ferriittirengasmuistia, 4 000 vastusta ja kondensaattioria sekä kymmenen reikänauhanlukijaa sisältänyt ESKO valmistui lopulta vuonna 1960. Sen sijaan Göttingenin tietokone ei valmistunut koskaan huolimatta, että ESKO-projektista Tage Carlsson lähetettiin vaikeuksissa ollutta projektia auttamaan.
Valmistuessaan ESKO oli vanhentunut. Se laski 20 yhteenlaskua sekunnissa, kun esimerkiksi vuonna 1953 valmistunut ja hetken maailman nopeimmaksi mainittu ruotsalainen BESK laski 800 kertaa enemmän! Lisäksi ESKO toimi ilman häiriötä korkeintaan kaksi tuntia kerrallaan.
ESKOsta ei tullut Suomen ensimmäistä tietokonetta, vaan sen sijoituksen ehti saada Postisäästöpankin IBM 650, joka sai nimen Ensi. Se käynnistettiin 17.10.1958. On hyvä kysymys, monesko tietokone ESKO todella oli, sillä vuonna 1959 käyttöönotettiin Valmetin Rautpohjan tehtailla IBM 610 -tietokone ja Kansaneläkelaitoksen IBM 650 tuli maahan lentokuljetuksena 15.1.1960. ESKO luovutettiin 1.4.1960 Helsingin yliopistolle ja sen ympärille rakennettiin yliopiston laskentakeskus, joten ehkäpä se oli neljäs sijoituspaikkaansa asennettu tietokone maassamme.
ESKO sekä IBM 610 ja 650 olivat elektroniputkiin perustuvia ns. ensimmäisen polven tietokoneita. Ne olivat häiriöalttiita, painavia ja virtasyöppöjä. Niiden aikakausi Suomessa jäi lyhyeksi, sillä Suomen Kaapelitehdas Oy sai 20.9.1960 ensimmäisen tietokoneensa, joka oli toisen sukupolven Elliot 803. Pian ensimmäiset tietokoneet korvattiin toisen sukupolven laitteilla, kuten IBM 1401, 1410 ja 1620 tai Siemens 2002.
Menikö ESKO:n rakentamiseen sijoitukset panostukset hukkaan? Eivät, sillä kyseessä oli oppimisprojekti, joka nosti Suomen tietotekniikkamaiden joukkoon, ja pohjusti tulevaisuutta opettamalla pienelle joukolle tietotekniikan perusasiat, jotka sitten loppuvuodesta 1960 Tietokoneyhdistykseksi muuttunut Reikäkorttiyhdistys saattoi seminaarien välityksellä siirtää laajalle joukolle synnyttäen todellisen tietokonebuumin Suomessa.
Kuva; IBM 1620 oli ensimmäisiä ns. toisen sukupolven tietokoneita, jollainen on päätynyt myös Suomen Tietokonemuseoon. Kuvaaja: Reino Myllymäki.
Artikkelin kirjoittaja Reino Myllymäki on tietokirjailija ja kirjankustantaja