Näihin aikoihin oli tarkoitus aloittaa kirjan ”Valtion Lentokonetehtaan yhteiskunnallinen merkitys sodan jälkeen” kirjoittaminen, mutta TIVIAn 70-vuotishistoriikki kiilasi väliin. Alusta alkaen epäilin näillä kahdella projektilla olevan yhtymäpintoja, sillä kaksi Valtion Lentokonetehtaan avainhenkilöä, hienomekaanisen osaston johtaja Erkki Laurila ja päämatemaatikko Pentti Laasonen, olivat myös ESKOn rakentaneessa Matematiikkakomiteassa 1950-luvulla.
Erkki Laurilan opettaja Evert Nyström rakensi 1930-luvulla ns. matematiikkakoneita ja Erkki Laurila jatkoi tätä työtä. Hän rakensi Pentti Laasoselle tulointegrafiksi kutsumansa analogiaperiaatteella toimivan matematiikkakoneen, jota Laasonen käytti vuonna 1944 ainakin VL Myrsky -hävittäjäkoneen siipien ominaisvärähtelyluvun määrittämiseen ja myöhemmin sodan jälkeen Valmet Vihurin lujuuslaskentaan. Siirryttyään TKK:lle vuonna 1945 Laurila kehitti matematiikkakoneestaan sähköisen version.
Ensimmäinen suomalainen tietokone – huolimatta saksalaiseen G1a-tietokoneeseen liittyvistä sukujuuristaan – on nähtävä näiden matematiikkakoneiden työn jatkajana. ESKOlla oli tarkoitus ratkoa erilaisia teknillistieteellisiä ongelmia mukaan lukien tykistön kranaattien lentoratojen laskenta. Kaupallis-hallinnollisiin tehtäviin käytettiin edelleen voimallisesti reikäkorttikoneita.
ESKOn aliohjelmat oli tallennettu reikänauhoille. Reikäkorteista tulikin alkuaikojen tietokoneiden, kuten Suomen ensimmäisen toimivan tietokoneen – Postisäästöpankin IBM 650:n – ulkoinen tallennusväline vielä vuosiksi.
Reino Myllymäki on Sytyke ry:n hallituksen jäsen, joka on mukana TIVIA ry:n 70-vuotishistoriaprojektissa.
Kuva: ESKO oli kooltaan suuri, mutta suorituskyvyltään pieni, vain 20 yhteenlaskua sekunnissa. Lisäksi 4500 elektroniputkea tekivät siitä vikaantumisherkän. Kuva: Aalto-yliopiston arkisto via Finna.fi.
Lue lisää:
