Teollisuusympäristöjen digitaalisten järjestelmien ja toimintojen asiantunteva suunnittelu tuo yrityksille monia hyötyjä. Työn tuottavuus lisääntyy, ekologinen jalanjälki pienenee ja yleinen tyytyväisyys työpaikalla kasvaa. 

Mistä teollisuuden hyvä käyttäjäkokemus- ja järjestelmäsuunnittelu sitten rakentuu? Teknologia-alan asiantuntijayritys Etteplanin ohjelmistopalveluiden muotoilujohtaja Hanna Remula vastaa. 

Tarpeiden kartoittaminen ja tavoitteiden kirkastaminen

Etteplanin asiakasyhteistyö lähtee Remulan mukaan aina liikkeelle asiakkaan liiketoiminnan ja käyttäjäkontekstin ymmärtämisestä. 

Samalla halutaan kirkastaa asiakkaan tavoitteita. Prosesseja ja järjestelmiä ei uudisteta ymmärtämättä, mitä ominaisuuksia niiltä toivotaan. Kehitysprosessi tapahtuu aktiivisessa yhteistyössä asiakkaan kanssa. 

“On tärkeää, että mukana ovat niin tärkeimmät liiketoiminnan edustajat kuin myös loppukäyttäjät, jotta saamme lopputulemasta aidosti merkityksellisen, muutos onnistuu ja pääsemme tavoitteisiimme”, Remula kertoo. 

Asiakkaan tavoitteet voivat liittyä Remulan mukaan joko spesifiin ongelmaan, kuten reklamaatiokustannusten määrään, tai yleisemmällä tasolla liiketoimintaa tehostaviin digitaalistrategisiin muutoksiin.

Digitaalistrategian uudistamisessa täytyy lähteä liikkeelle asiakasyrityksen kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä, mutta lopulta fokus siirtyy kuitenkin konkreettisiin prosesseihin ja järjestelmiin, joita voidaan tehostaa asiantuntijoiden avulla, Remula kertoo. 

Hyvin erilaisiakin digitaalisten järjestelmien kehitystapauksia lähestytään Remulan mukaan usein samanlaisten kysymysten avulla, sillä ne nostavat esiin asiakkaan toiveet ja heille kehitettävän järjestelmän erityispiirteet. 

Mikä järjestelmän käyttäjälle on tärkeää? Mitkä ovat työn tavoitteet ja mitä tietoa päätöksenteon tueksi tarvitaan? Miten tarvittava data esitetään oikeaan aikaan oikealla tavalla?

Esimerkiksi tällaisten kysymysten vastausten avulla siirrytään järjestelmän suunnitteluvaiheeseen.

Hyvä järjestelmä mukautuu käyttäjänsä työhön saumattomasti

Suunnitteluvaiheessa eri alojen asiantuntijat ja asiakas pohtivat yhdessä, minkälainen järjestelmä sopisi asiakkaan toiminnan optimointiin parhaiten. Tarpeiden osalta eroja on paljon. 

“Yleistetysti voi sanoa, että operaattoria helpottaa välittömässä menneisyydessä ja tulevaisuudessa tapahtuvat asiat, kun taas huoltohenkilöstöä kiinnostavat diagnostiikka ja trendit, kuten laitteiden ominaisuuksien kehitys niiden iän myötä”, Remula selittää. 

Johtoa taas kiinnostaa laajemmin liiketoiminnan ja tuotannon kehityksen mittarit. 

Joka tapauksessa suunnittelutyön tavoitteena on Remulan mukaan antaa nopeasti asiakkaalle jokin prototyyppi, joka tuo tavoitteiden saavuttamiseen konkretiaa. Tätä prototyyppiä kehitetään sitten eteenpäin kohti lopullista tuotetta.

Samalla haasteena on tehdä koneiden, datan, käyttäjän ja järjestelmän välisestä yhteistyöstä saumatonta ja intuitiivista. Valintoja on pakko tehdä, jotta tärkein data saadaan näkyville. 

“Peruspilareita datan esittämisessä ovat tiedon selkeys ja oleellisuus. On siis päätettävä, mikä on ja ei ole oleellista. Jokainen ruudulla näkyvä elementti on tietenkin pois jostakin muusta”, Remula selittää. 

Tärkeä tavoite datan esittämisessä on Remulan mukaan etenkin työntekijöiden tilannetietoisuuden lisääminen, mikä parantaa edelleen turvallisuutta ja tuottavuutta.

Yhdistämällä operatiivisen teknologian ja informaatioteknologian vahvuudet voidaan parantaa koneiden ja ihmisten vuorovaikutusta ja luoda älykkäitä järjestelmiä, jotka saavuttavat juuri näitä hyötyjä.

Järjestelmien käyttöönoton haasteet ja hyödyt

Uusien järjestelmien käyttöönotossa on aina haasteena teknologian mukana muuttuminen ja ihmisten mukaan saaminen. Tähän neuvoksi Remula ehdottaa digitaalisten ratkaisujen kehittämisen lisäksi annettavaa tukea koulutusten ja pilottien avulla. 

Remula huomauttaa myös, että ongelmat ovat minimoitavissa hyvällä suunnittelulla. Intuitiiviset järjestelmät helpottavat työtä – ei päinvastoin. 

Tuloksena on helpommin sisäistettävä, ekologisempi ja tehokkaampi järjestelmä, jossa keskeytyksiä, virhekäyttöä ja muita tuottavuusongelmia tapahtuu harvemmin. 

Etteplan on Remulan mukaan osallistunut esimerkiksi erään asiakkaansa materiaalivirran optimointiin, mikä on johtanut yrityksessä merkittäviin ekologisiin parannuksiin. Jatkuva validointi asiakkaan kanssa auttaa tuomaan konkreettisia tuloksia. 

Samalla tekoäly tuo jatkuvasti alalle uusia mahdollisuuksia, ja Etteplan pyrkii pysymään muutoksessa seuraamalla trendejä ja asiakkaiden tarpeita. Remulan mukaan Etteplanilla on tehty viime aikoina paljon töitä esimerkiksi generatiivisen tekoälyn kanssa. 

Tulevaisuus: älykkäät robotit ja ihminen

Tekoälyllä on merkittävä kyky paitsi automatisoida rutiinitehtäviä myös lisätä työntekijöiden tilannetietoisuutta ja tuottavuutta. Ihmisen ja älykkäiden koneiden välinen yhteistyö on yksi Industry 5.0 elementeistä. 

Tämän tulevaisuuden suhteen Remula on optimistinen, eikä hän usko esimerkiksi kehittyneiden tekoälyrobottien aiheuttavan rakenteellista työttömyyttä. 

Tekoäly ja Industry 5.0 -paradigma asettavat Remulan mukaan työntekijät uuteen rooliin, jossa huolehditaan, että koneet toimivat ja tekevät mitä halutaan. Koska vastuuta ei voi siirtää koneille, ihminen pitää asemansa merkityksellisenä osana prosessia. 

“Teknologiajohtamisen merkitys korostuu jatkuvasti. Samalla ihmisten vahvuudet, kuten tunneäly, monimutkainen päättely ja luovan prosessin fasilitoiminen pääsevät loistamaan”, Remula selittää.  

Remula uskoo, että näin parannetaan sekä tehokkuutta että työntekijäkokemusta entisestään. Avainasemassa on kuitenkin aina ihminen – ja hyvä suunnittelu.