<strong>Digitaalinen henkilöllisyystodistus parantaa omien tietojen hallintaa</strong>
Digi- ja väestötietoviraston kehittämä sähköinen henkilötodistus tulee käyttöön tämän vuoden syksyllä.
Anna-Riitta Lund
03.2.2023

Digitaalinen henkilöllisyystodistus on tarkoitus ottaa käyttöön syyskuussa 2023. Kansalaiset voivat siis syksyllä ladata puhelimiinsa mobiilisovelluksen, jolla digitaalista henkilöllisyystodistusta käytetään. Se toimii paikan päällä ja verkossa asioidessa.  

”Käytön ja kehityksen lähtökohtana on omien tietojen hallinnan parantaminen. Kansalainen tietää aina, mitä tietoja hän luovuttaa”, digitaalisen henkilöllisyyden ratkaisujen toteutuksesta vastaava johtaja Riitta Partala Digi- ja väestötietovirastosta kertoo.

Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen myöntää poliisi ja henkilön tiedot siirretään poliisin järjestelmästä mobiilisovellukseen varmennettuina tietoina käyttäjän pyynnöstä. 

”Lainsäädännön lähtökohtana on niin sanottu itsehallitun identiteetin (Self-sovereign Identity) konsepti. Käyttäjä hallitsee itse sitä, miten tietojaan hyödyntää, eikä DVV tai poliisi seuraa digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttöä. Tämä edellyttää uusien teknologioiden hyödyntämistä, mutta hyödynnämme myös jo pitkään käytössä olleita varmenneratkaisujamme”, Partala kertoo.

Tunnistautumisessa sähköisiin palveluihin sovellus hyödyntää SIOP2-protokollaa (Self Issued OpenID Provider), joka on yhteentoimiva sähköisessä tunnistautumisessa yleisesti käytetyn OpenID Connect -protokollan kanssa. 

Paikan päällä asioitaessa, esimerkiksi kaupassa ikää todistettaessa, hyödynnetään alun perin mobiiliajokortteja varten kehitettyä ISO 18013-5 -standardia. 

Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen voi tarkastaa vain digitaalisesti – ei silmämääräisesti. DVV toteuttaa tarkastajien käyttöön erillisen lukijasovelluksen, jonka voi maksutta ladata sovelluskaupoista. Vaihtoehtoisesti tarkastustoiminnon voi integroida olemassa oleviin kassa- tai muihin asiointijärjestelmiin. 

”Tiedot siirtyvät sovelluksen käyttäjältä tarkastajalle suoraan mobiililaitteesta eli sovellus ei hae niitä esimerkiksi taustajärjestelmästä. Paikan päällä asioitaessa voidaan hyödyntää esimerkiksi Bluetooth- tai NFC-yhteyttä tietojen siirtämiseen”, sovelluksen IT-arkkitehti Jyri Sillanpää kertoo.

Kehityksestä vastanneen Digi- ja väestötietoviraston lisäksi hankkeessa on hyödynnetty useita eri alihankkijoita. Ketterän kehityksen periaatteet ovat auttaneet mukautumaan hankkeen aikana täsmentyneen lainsäädännön määrittämiin vaatimuksiin.

”Kehittäjät on jaettu pienempiin tiimeihin, joilla on ollut vastuu tavoitteisiin pääsemisestä. Tiimien työstä on huokunut yrittäjähenkinen ongelmanratkaisu ja halu tehdä loppukäyttäjien näkökulmasta mahdollisimman hyvin toimiva sovellus”, Sillanpää kehuu.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran TIVIA Newsin numerossa 2/2023

Suositellut

Uusimmat