Aktiivisemmat Twitter-käyttäjät ovat viime viikkoina huomanneet lukuisia ”Nato ei voi tallentaa Suomea” -twiittejä ja näistä luotuja loistavia meemejä. Kyseessä on ollut valetili, jolla pyrittiin vaikuttamaan muun muassa Suomen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja asenteisiimme – tai ainakin herättämään tunteita. Tällaisten twiittien taustalla on yleensä tuore, epäilyttävän tuntuinen Twitter-käyttäjä. Onneksemme tämä tapaus oli malliesimerkki erittäin huonosti toteutetusta informaatiovaikuttamisesta.
Alkuperäisen twiitin takana olleelle taholle oli todennäköisesti käynyt tepposet, kun käännöskone oli kääntänyt lauseen ”NATO can’t save Finland” väärin. Tästä syntyi helposti tunnistettava virhe, joka varmasti herätti useimpien somekäyttäjien epäilykset.
Informaatiovaikuttaminen on ollut Venäjän hyökkäyssodan alettua useasti otsikoissa. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi sellaista toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja ihmisten käyttäytymiseen, esimerkiksi meidän ajatuksiimme, tunteisiin ja myös päätöksentekoon. Sosiaalinen media on erinomainen informaatiovaikuttamisen väline, jonka takia meistä jokaisen on syytä pysyä valppaana.
Deep fake – tulevaisuuden informaatiovaikuttamisen uhka
Vastakkaiset mielipiteet ja sananvapaus ovat keskeisiä demokraattisen yhteiskunnan elementtejä. Suomessa saamme olla eri mieltä asioista ja ilmaista mielipiteemme vapaasti. Teknologian kehittyessä haasteeksi muodostuu disinformaation tunnistaminen.
Entä kun yhdistetään nyt nopeasti kehittyvä tekoäly tai deep fake teknologia ja informaatiovaikuttaminen? Valitettavasti informaatiovaikuttamisen määrä ja laatu tulevat kasvamaan. Haasteeksi muodostuu disinformaation tunnistaminen muusta kuin tekstisisällöstä. Tutkimuksen mukaan 67 prosenttia ihmisistä pystyi tunnistamaan virheellisen tekstimuotoisen viestin, kun vastaava luku videosisällölle oli 42 prosenttia. (Sundar, Molina, Cho 2021).
Tulevaisuudessa tekoälyllä toimivat käännöstyökalut sekä OpenAI ChatGPT:n kaltaiset keskustelevat tekoälyt ovat entistä parempia tuottamaan tekstiä. Lisäksi deep fake valokuvien, puheiden ja videoiden tunnistaminen on entistä vaikeampaa. Uusi teknologia luo valtavia mahdollisuuksia, mutta myös luo uusia uhkia. Siksi meidän jokaisen on pysyttävä valppaina digitaalisessa maailmassa.
Kokosimme alle keskeisemmät vinkit informaatiovaikuttamisen tunnistamiseksi.
Vinkkejä informaatiovaikuttamisen tunnistamiseen
| Yleisesti | Tekstisisältö | Videot ja kuvat |
| Ole kriittinen ja tarkastele julkaisijaa. Vastikään perustetut tilit, joilla on tiheä julkaisusykli ovat automatisoidun tilin merkkejä. Tai jos julkaisut tulevat aina poikkeukselliseen aikaan, esimerkiksi öisin. Pysähdy ennen kuin tykkäät, kommentoit ja jaat epäilyttävän profiilin viestejä. Muista, että näillä toimilla lisäät postauksen näkyvyyttä muille ihmisille ja saatat tahtomattasi levittää väärää informaatiota. Ole lähdekriittinen! Tarkista viestissä esitetyt väitteet myös muista lähteistä. Ilmianna selkeät valeprofiilit palvelun ylläpitäjälle. | Lue teksti tarkasti. Kiinnitä huomioita kirjoitusvirheisiin tai outoon sanajärjestykseen. Tunnista kirjoituksen tarkoitusperät. Ole sitä varovaisempi, mitä enemmän kirjoitus herättää sinussa tunteita! Muista, että myös oma asenteesi ja ennakkoluulosi vaikuttavat tiedon käsittelyyn. Opettele kääntämään tekstejä luotettavasti kielestä toiseen. | Voit tarkistaa profiilikuvan tai hakea lisätietoa muista kuvista käänteisellä kuvahaulla. Kiinnitä huomiota ihmisen sivuprofiiliin, deep fake -videoissa näissä esiintyy yleensä virheitä. Tarkkaile yllättäviä reaktiota kuten aivastuksia ja yskäisyjä, jotka eivät täsmää videon muuhun ääneen. |
Oona Matinpalo (oona.matinpalo@tietoturva.fi, Twitter: @oonamatinpalo) ja Kimmo Rousku (kimmo.rousku@tietoturva.fi, @kimmorousku) toimivat Tietoturva ry:n hallituksessa.
Tietoturva ry järjestää maksuttomat Tietoturvakatsaus 2023-webinaarit 8.3. ja 25.5., joista ensimmäisessä
käsitellään myös informaatiovaikuttamista. Lisätietoa Webinaari: Tietoturvakatsaus 2023 (8.3.2023) – Tietoturva ry
