Suomalaistalouksista 60 prosentilla mahdollisuus huippunopeaan nettiyhteyteen
EU:n digitavoitteiden mukaan kaikilla kansalaisilla pitäisi vuonna 2030 olla mahdollisuus vähintään gigatavun internetliittymään. Suomella on tehtävää etenkin haja-asutusalueilla
IT Insider toimitus
12.5.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin keräämien tietojen perusteella 60 prosentilla suomalaisista kotitalouksista oli vuoden 2021 lopussa mahdollisuus ottaa käyttöön latausnopeudeltaan 1 gigan kiinteä nettiyhteys. Yli 70 prosentilla oli mahdollisuus sadan megatavun kiinteään yhteyteen.

Tulokset osoittavat, että etenkin asutuskeskuksissa ja niiden ympäristössä on saatavilla nopeat verkkoyhteydet, mutta haja-asutusalueilla yhteydet ovat hitaampia.

Lähes puolet (49%) kotitalouksista voisi ottaa käyttöön valokuituyhteyden pienellä lisärakentamisella.

Suomella on kuitenkin edelleen matkaa EU:n asettamiin tavoitteisiin. Euroopan unionin Digitaalinen vuosikymmen 2030 -tavoitteisiin kuuluu, että kaikille kotitalouksille olisi saatavilla kiinteän verkon latausnopeudeltaan gigainen liittymä tai yhteys, joka on pienillä toimilla päivitettävissä kyseiseen nopeuteen.

”Käytännössä tämä tarkoittaa valokuitu- tai kaapelimodeemiyhteyttä, joka tällä hetkellä voi olla käyttäjille saatavilla vain 100 megan nopeudella”, toteaa Traficomin viestintämarkkina-asiantuntija Joonas Sotaniemi. Traficomin tietojen perusteella Suomessa on edelleen noin 800 000 kotitaloutta, joihin ei ole saatavilla nopeaa kiinteää yhteyttä.

Alueellisesti kiinteiden yhteyksien saatavuuksissa oli eroja. Kaupunkimaisille alueille on keskittynyt selvästi suurin osa väestöstä. Näillä alueilla nopean vähintään 100 megaisen kiinteän verkon saatavuus kotitalouksiin oli hyvällä tasolla, kattavuus oli kaupunkien alueluokissa yhteensä 80 % kotitalouksista.

Maaseutumaisilla alueilla saatavuus oli selvästi heikompi, yhteensä vain 43 % kotitalouksista. Tiiviisti rakennetuille ja kooltaan pienille alueille pystytään helpommin sekä kustannustehokkaammin keskittämään nopeita laajakaistayhteyksiä alueen asukkaiden saataville.

Alueellista saatavuutta voi vertailla myös maakunta- ja kuntakohtaisesti. Maakunnista paras tilanne kiinteän verkon kotitaloussaatavuudessa oli Ahvenanmaalla (97 %), Pohjanmaalla (84 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (81%). Ahvenanmaalla lähes kaikissa kotitalouksissa on ollut mahdollisuus valokuituun jo useampia vuosia. Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla kiinteän verkon 100 megan saatavuus perustuu niin valokuituun kuin kaapelimodeemiin. Pelkkä valokuitusaatavuus Pohjois-Pohjanmaalla oli 63 % ja Pohjanmaalla 59 %. Kunta- ja maakuntakohtaisia saatavuuksia on mahdollista tarkastella enemmän verkkosivuilta.

Nopeita kiinteitä laajakaistayhteyksiä rakentuu Suomeen niin markkinaehtoisesti kuin myös erilaisilla julkisilla tuilla, kuten Traficomin myöntämällä laajakaistatuella tai ELY-keskusten myöntämän kyläverkkotuen avulla.

Valokuitu on uusin kiinteä tekniikka, joka vastaa Suomen ja Euroopan unionin gigabitin saatavuuteen tähtääviin tavoitteisiin, ja siksi sitä rakennetaan kiinteistä tekniikoista tällä hetkellä eniten.

Uusien valokuituverkkojen rakentaminen on yleisempää suurimpien taajamien ulkopuolella. Myös kaapeli-tv-verkkoon pohjautuvat kaapelimodeemiyhteydet mahdollistavat nämä nopeat latausnopeudet ja monissa isompien kaupunkien taloyhtiöissä onkin käytössä kaapelimodeemiyhteydet valokuidun sijaan.

Voit tarkastella maakunta- ja kuntakohtaisia tietoja Monitori-palvelusta.

Suositellut

Uusimmat