Rakas, olet vain viisi prosenttia
Systeemi syö yksilön.
Aini Räisänen
23.11.

Vanguard-menetelmän 95/5 -väittämä iski hiljattain tajuntaani.
Ehkä nyt oli se hetki, että olin valmis tälle ajatukselle. Sanotaanhan, että opettaja saapuu, kun oppilas on sille valmis. Alkuaan Demingille kuuluneen väittämän mukaan 95 % systeemin kyvystä luoda arvoa johtuu systeemistä ja vain viisi prosenttia siinä toimivien yksilöiden kyvykkyydestä.
Eli esimerkiksi 50 myyntipuhelusta kahdessa lopputulema olisi yhdistettävissä myyntihenkilön omaan taituruuteen. Tai tarkasteltaessa esteitä jonkin tehtävien hoitamisen tiellä, esimerkiksi asiakastarpeen täyttämiseksi, esteiden syyt löytyvät mainitun suhdeluvun mukaan systeemistä ja vain harvoin yksilöstä.
Johtuen taustastani systeemien mallintamisen parissa olen taipuvainen uskomaan, että tämä jako pitää pitkälti paikkansa. Ja tämä on samanaikaisesti hämmentävää ja surullista sekä toisaalta rauhoittavaa.

Vaikka yksilö on kaunis

Siihen nähden kuinka voimakkaasti keskitymme yksilöiden osaamiseen, kehittymiseen, motivaatioon, henkilöbrändiin ja niin edelleen, on surullista, jos yksilön vaikutus on vain viisi prosenttia. Omakohtaisia kokemuksia varmasti löytyy taajasti. Pettymystä, innon sammumista, uutta kouluttautumista ja sen jälki-bluesia organisaatioiden todellisuudessa.
Ja yksilössäkin on monta kehitettävää puolta. Jolloin ammatillisen osaamisen jälkeen voimme rullata karusellia myynnillisyyden, johtamisen, empatiataitojen ja sen mieleen jäävän brändin äärellä hyvän tovin odottaen muutosta jotakin kautta.

Ja yksilö iloitsee panoksestaan

Ja pitkälti voi tuntua siltä, että omalla osaamisella on vaikutusta. Kyvyillä. Tilannetajulla. Persoonalla. Ja onhan sillä, viisi prosenttiakin toki merkitsee.
Mutta väitän että 95/5 ei ole meille ilmeinen asetelma. Ja se ei ole ilmeistä siksi, että vaikuttavuutta on hankala hahmottaa. Väitän, että melko harva pystyy hahmottamaan omassa roolissaan luomansa selkeän arvon tai vaikuttavuuden ja sen varioinnin, näkemään oman vaikutuksensa tähän. Olemme kuplassa, jossa hoidettu tehtävä tai pidetty palaveri tuntuu arvolta. Jossa se, että minä lisäsin kommentteja powerpointiin, on arvoa. Koska sillä aikaa tuli jo nälkä ja toki olen luonut arvoa, jos tarvitsen tauon ja omenan.

Olemme kuplassa, jossa hoidettu tehtävä tai pidetty palaveri tuntuu arvolta.

Yksilöstä yhteiseen

Miten yksilön sitten tulisi toimia, jos maailman parantaminen ja vaikuttaminen kiinnostaa? Jos haluaa saada enemmän arvoa aikaan?
Yksinkertainen päätelmäni on, että yksilön tulisi pyrkiä vaikuttamaan systeemiin. Silläkin uhalla tai juurikin sillä, että vähentää omaan itseen kohdistuvaa huomiota.
Jos vaihtoehtona on esimerkiksi kouluttaa itseään pidemmälle jonkin aihealueen syväosaajana, käyttäisikin sen sijaan aikaa systeemiin perehtymiseen. Millä tavoin se systeemi, jossa minä toimin, toimii. Missä siellä on itseään vahvistavia kehiä, kuinka ne toimivat. Jos jokin kehistä on niin kutsuttu noidankehä, kuinka minä voisin heilauttaa sitä? Löytäisinkö jonkin vipumuuttujan, jonka kautta systeemi alkaa muuttua?

Ja jälleen yksilöön

Vaikuttaakseen systeemiin systeemiä tarvitsee ymmärtää. Ja ymmärtääkseen systeemiä on hyvä perehtyä systeemiajatteluun ja sen työmuotoihin sekä harjoiteltava soveltamaan niitä käytäntöön. Eli ei huolta, myös systeeminen muutos alkaa muutoksesta, jossa toimijana on yksilö.

Yksinkertainen päätelmäni on, että (yksilön) tulisi pyrkiä vaikuttamaan systeemiin


Edelleen voidaan lähteä siitä, että yksilö kehittää itseään ja saa siitä mielihyvää. Mainitsipa eräs henkilöstöjohtaja taannoin tämän olevan jopa osaamisaluetta, joka kuuluu tulevaisuuden taitoihin, niin sanottuihin VUCA-taitoihin.

Joka on kaunis mutta rauhallinen

Mikä 95/5 -säännössä sitten on rauhoittavaa? Itse olin uima-altaassa, kun tämä ajatus iski. Että systeemi on kuin vesi, joka kannattelee minua.
Eli minun ei tarvitsekaan kannatella kaikkea itse. Systeemissä on tietyt lainalaisuudet, eikä olisi missään määrin hyödyllistä, että minä uimarina tuomitsisin veden systeemin sen ominaisuuksista. Olen vain pieni osa, mutta voin pyrkiä ymmärtämään kokonaisuuden ja olemaan hyödyllinen sitä kautta. Superyksilöiden aikakaudella, tämä ajatus todella on rauhoittava.

Aini Räisänen on systeemisyyden asiantuntija, laulaja-lauluntekijä ja luova johtamiskuiskaaja. Ainin puhuu usein metaforilla, mutta vain parantaakseen tuottavuutta.

1 Vanguard on palveluorganisaatioiden muutosmenetelmä, joka on syntynyt 80-luvulla alun perin muutoshankkeiden epäonnistumisten tutkimisesta. Havaintona oli organisaatioiden dominoiva vaikutus muutostilanteissa ja työkaluiksi menetelmään yhdistettiin systeemiteoriaa ja interventioteoriaa.

2 VUCA on lyhenne sanoista Volatility, Uncertainty, Complexity, Ambiguity ja viittaa näistä otsikoista avautuvaan osaamiskokonaisuuteen, jonka sisältää mm. vaikutusten ymmärtämistä ja muutoksiin varautumista.

Suositellut

Uusimmat