Onko IT:n johtaminen johtamisjärjestelmän osana ratkaisu kysymykseen, miten IT tuottaa arvoa?
IT:n arvon tuottoa on ollut äärimmäisen vaikea todentaa empiirisesti toteutumatiedon perusteella yksittäisessä yrityksessä tai julkishallinnon organisaatiossa. Suurin arvontuotto tulee, kun IT on osa organisaation johtamisjärjestelmää, kirjoittaa Tomi Dahlberg.
Tomi Dahlberg
11.11.

IT:n käyttäjäorganisaatiolle tuottama arvo on suurin, kun IT:tä johdetaan osana organisaation johtamisjärjestelmää. Jutussani kerron, miten olen tehnyt tämän otsikon kysymyksen ratkaisevan havainnon. Tavoitteenani on synnyttää keskustelua asiasta IT-Insideriin.

Miten IT saadaan tuottaman IT arvoa käyttäjäorganisaatiolle, on ollut yksi IT:n johtamisen iäisyyskysymyksiä 1960-luvulta alkaen. IT:n arvon tuottoa on ollut äärimmäisen vaikea todentaa empiirisesti toteutumatiedon perusteella yksittäisessä yrityksessä tai julkishallinnon organisaatiossa. Jokainen yksittäinen projekti, palvelu, datan käyttö, jne. tuottaa arvoa sille ominaisella tavalla. Teemme siksi investoinneista ja projekteista business case -laskelmat ja arvioimme olemassa olevien palveluiden eli legacyn kehitysehdotusten hyödyt ja kustannukset ymmärtääksemme niiden tuottaman arvon ja asettaaksemme tavoitteet arvon tuotolle. IT:n tuottama arvo jakaantuu suoritusarvoon (performance) kuten kustannustehokkuuteen, aikataulujen pitävyyteen ja sovittujen suoritteiden tuottamiseen sekä toiminta-arvoon (business value) asiakkaille, kumppaneille, oman organisaation toiminnalle ja parantuneelle kyvylle varautua tulevaisuuteen. Silti on vaikea vastata kysymykseen, mikä tai mitkä tekijät vaikuttavat IT:n kykyyn tuottaa arvoa käyttäjäorganisaatiolle kokonaisuutena.

Kuluneiden 60 vuoden aikana seuraavat selitykset ovat saaneet paljon huomiota:
Selvästi suosituimpia ja yleisimpiä ovat selitysmallit, joissa kuvataan ajan ja välillisten tekijöiden vaikutusta IT:n tuottamaan arvoon. Jo 1970-luvulla todistettiin, että IT-investointien ja -kehityksen hyödyt alkavat toteutua vasta käyttöönoton jälkeen ja että välilliset tekijät kuten investoinnin ja käyttöönoton aikana tapahtuneet muutokset toimintaympäristössä, strategiassa ja muissa tekijöissä vaikuttavat arvon toteutumiseen. Arvon syntymisen todentaminen on siksi vaikeaa. 2000-luvulla on siirrytty arvon tuoton mekanismeja kuvaaviin useasta vaiheesta koostuviin polkumalleihin. Olen itsekin julkaissut tällaisia monimutkaisiin tilastollisiin monimuuttujamenetelmiin perustuvia polkumalleja kanssakirjoittajieni kanssa. Monimutkaisella mallilla kyetään yleensä selittämään 25-40 % mitatusta arvon tuotosta.

Ekonomistit kävivät 1990-2000 luvuilla väittelyn IT-investointiparadoksiksi kutsutusta ilmiöstä. He olivat havainneet kansantalouden tilinpidon tiedoista tuottavuuden kasvun hidastuneen tietotekniikan käyttöönoton jälkeen sitä edeltävään aikaan verrattuna. Äärimmillään puhuttiin IT:hen käytettyjen rahojen katoamisesta mustaan aukkoon. Paradoksi ratkesi lopulta tuottavuuden käsitteen paremmalla ymmärtämisellä. IT:n aikaansaaman tuottavuuden kasvun on todettu valuvan nopeasti uusien normaalien tapojen kautta IT:n käyttäjille alempina hintoina ja parempina hinta-laatusuhteina. Esimerkiksi matkapuhelinten hinnat ovat pysyneet lähes samoina niiden toiminnallisuuden jatkuvasta kasvusta huolimatta. Alemmat hinnat ja paremmat hinta-laatusuhteet ovat kasvattaneet kysyntää, mikä on pitänyt yllä talouden ja tuottavuuden kasvua. Samalla uudet normaalit tavat ovat ajaneet niihin sopeutumattomat yritykset markkinoilta.

MIT:n professorit Weill ja Ross julkaisivat 2004 kirjan IT:n hallinnasta ja ohjauksesta (IT governance), 2006 IT-arkkitehtuurista ja 2009 IT-kyvykkäistä johtajista. Heidän keräämänsä laajan aineiston mukaan hyvin hoidettu IT:n hallinta ja ohjaus, IT-arkkitehtuuri ja kyvykkyys IT:n johtamisessa tuottavat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä arvoa IT:n käyttäjille liikevaihdon kasvuna, kustannustehokkuutena ja investointien tuottona.

Weillin ja Rossin sekä lukemattomien muiden vastaavat yleisesti hyväksytyt selitykset sopivat hyvin osaksi edellä kuvattuja polkumalleja. Olen itsekin todennut heikohkon positiivisen tilastollisen yhteyden näiden tekijöiden ja IT:n tuottaman arvon välillä analysoidessani Suomessa kerättyjä IT-barometri-aineistoja vuosilta 2009-2020.

Saimme toistuvasti saman ajatuksia herättävän tuloksen, kun kehitimme ja analysoimme vuosina 2015-2018 kollegoitteni kanssa IT:n arvontuottoa kuvaavia polkumalleja. IT:n merkityksen ymmärtäminen osaksi liiketoimintaa selitti suoraan ja epäsuorasti selvästi kaikkia muita tekijöitä enemmän IT:n tuottamaa arvoa. Lisäksi IT:n ymmärtäminen osaksi liiketoimintaa oli positiivisessa yhteydessä IT:n hallinnan ja ohjauksen, IT-arkkitehtuurin ja IT-johtamiskyvykkyyden toimivuuteen. En päässyt analysoimaan havaintoani syvemmin, koska IT-barometri-aineistoa ei kerätty vuosina 2016-2019. Vuonna 2020 uudelleen aloitettuun ja samalla uusittuun IT-barometriin lisättiin uusi kysymyssarja IT:n johtamisesta organisaation johtamisjärjestelmän osana.

Ratkaisu oli löytynyt. Jokainen kysymyssarjan kysymys oli erittäin merkitsevässä positiivisessa tilastollisessa yhteydessä IT:n tuottamaan arvoon. Yhteys oli kaikkein selkein vastaajan arvioidessa organisaationsa onnistuminen hyvin IT:n johtamisessa organisaation johtamisjärjestelmän osana.

Yhteenvetona totean, että IT:n käyttäjäorganisaatiolle tuottama arvo on suurin, kun IT:tä johdetaan osana organisaation johtamisjärjestelmää.

Kuva Andreas Klassen Unsplash

Suositellut

Uusimmat