Trustcastissa avataan kyberturvan ja digitaalisen luottamuksen aihepiirejä vaihtuvien vieraiden kanssa. Tällä kertaa Netoxin COO Markku Korkiakosken vieraana on Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith.
Hybridiuhka on termi, jota käytetään Suomen politiikassa ja joka on myös EU:n politiikan keskiössä. Termi on lähtenyt alun perin hybridisodankäynnistä.
”Yksinkertaisesti avattuna hybridiuhassa on kyse siitä, että joku ulkoinen toimija tulee niin sanotusti pahat mielessä meidän sisäiseen tilaamme ja hakee tai luo sinne heikkouksia. Näitä heikkouksia pyritään sitten käyttämään hyväksi”, Hanna Smith kuvailee.
Smith kertoo, että hybridiuhkaan liittyy usein hyvin vahvasti myös psykologinen kokonaisuus: tarkoituksena on saada meidät tekemään sellaisia päätöksiä, jotka ovat itsellemme haitallisia mutta ulkoiselle toimijalle edullisia.
”Myös vaikuttaminen on yksi osa kokonaisuutta. Jokin toimija tulee ja luo itselleen kykyä vaikuttaa niin, että me alamme tehdä vääränlaisia päätöksiä”, sanoo Smith.
Digitalisaatio on mahdollistanut erilaisia ja uudenlaisia vaikutustapoja, kuten erilaisia algoritmeja ja botteja. Erilaisilla alustoilla voidaan myös häivyttää informaation tuottaja käytännössä täydellisesti pois ja myös nykyajan nopeus tuo uudenlaista haastetta hybridivaikuttamisen torjumiseen.
”Jos tavoitteena on, että tekisimme itsellemme haitallisia päätöksiä, niin tietysti nopeus on siinä kohtaa meidän vihollisemme”, Smith kiteyttää.
Hybridivaikuttamista tapahtuu kolmella selkeällä kentällä: poliittisella ja hallinnollisella kentällä, kansalaisyhteiskunnassa sekä yksityisellä sektorilla. Smith muistuttaa, että nämä kolme kokonaisuutta täytyisi ottaa koko ajan huomioon ja ne kaikki vaikuttajat jatkuvasti toisiinsa. Esimerkiksi yksityisen sektorin kautta voidaan pyrkiä vaikuttamaan valtioon tai kansalaisyhteiskunnan kautta ensin yksityiseen sektoriin ja sitä kautta lopulta valtioon.
Smith kertoo, että häneltä on usein kysytty, että eikö vaikuttamista ole aina ollut olemassa muun muassa mainonnan muodossa. Mainonta kuitenkin eroaa esimerkiksi hybridivaikuttamisesta:
”Ihmiset tietävät, että mainonta on vaikuttamista ja sen kautta meille yritetään myydä tuotteita. Meille jää kuitenkin valta päätöksenteossa ja se on se iso ero! Hybridiuhan taustatoimia me taas emme tiedä”, Smith summaa.
Sota on eri asia kuin hybridiuhkatoiminta
Ukraina on yksi konkreettinen esimerkki siitä, kuinka hybridivaikuttaminen ja hybridisota on rakentunut pikkuhiljaa ja lopulta johtanut fyysiseen sotaan. Smith muistuttaa, että sota on eri asia kuin hybridiuhkatoiminta.
”Voisi sanoa, että hybridiuhkatoiminta Ukrainassa on lähtenyt käyntiin vuonna 2003 pienellä tempolla. Erityisesti Venäjä on ollut luomassa kykyjä heikentää yhteiskunnan toimintaa ja tätä toimintaa ei pystytty torppaamaan. Ukraina kuitenkin pystyi torppaamaan toiminnan tavoitteita ja siksi toiminta on lisääntynyt”, Smith kertoo.
Smith lisää, että valmistelevasta toiminnasta on menty siihen suuntaan, että saadaan heilutettua Ukrainan yhteiskuntaa epävakautta luomalla. Kun sekään ei tuonut haluttuja tuloksia ja tavoitteita, niin vuonna 2014 aloitettiin avoimempi painostaminen ja sotatoimet.
”Olemme nähneet kahdeksan vuotta sellaista, että sotatoimet ovat olleet osana tätä kokonaisuutta ja nyt helmikuussa 2022 on lähdetty pois hybridiuhkatoiminnan kentältä ja mentiin sotaan.
Sodan aikana myös muihin maihin voi kohdistua hybridiuhkaa. Kuitenkaan tässä sodassa sitä ei olla nähty samalla voimalla kuin aikaisemmin, koska Venäjä on ollut niin kiinni Ukrainassa.
”Venäjälläkin tiedostetaan, että elämää on sodan jälkeenkin ja varmasti joitain toimijoita pyritään pelottelemaan niin, etteivät ne lähtisi mukaan sotaan”, Smith kertoo.
Smith uskoo, että tämä sodan jälkeinen elämä ja tilanne riippuvat siitä, pääseekö Venäjä eroon autoritäärisestä valtiojärjestelmästä. Hänen mukaansa tilanne ei siis ole pelkästään Putinista kiinni.
”Kuitenkin jo 90-luvula nähtiin, että demokratisoitumisprosessi on pitkä eikä koskaan tiedä, kääntyykö tilanne takaisinpäin. Tähän ei ole mitään nopeaa ratkaisua eikä Venäjä tuke olemaan yhtäkkiä viiden vuoden sisällä demokratia”, Smith painottaa.
Kuuntele Spotifyssa
Kuuntele Suplassa
Lue myös edellinen kumppaniartikkeli IT Insiderista:
