IT:n ja digitalisaation johtamisosaamisen merkitys korostuu koronapandemian jälkeen
Tuntuu omituiselta kirjoittaa edelleen vuonna 2021, että IT:n ja digitalisaation johtamisosaaminen on erittäin tärkeä yrityksen tai julkishallinnon organisaation menestykselle. Eikö asia ole itsestään selvä, koska IT on nykyään läsnä kaikkialla? Eikö samaa ole viestitty 1960-luvulta alkaen, erityisen paljon 2010- ja 2020-luvuilla?
Tomi Dahlberg
05.11.

Tuntuu omituiselta kirjoittaa edelleen vuonna 2021, että IT:n ja digitalisaation johtamisosaaminen on erittäin tärkeä yrityksen tai julkishallinnon organisaation menestykselle. Eikö asia ole itsestään selvä, koska IT on nykyään läsnä kaikkialla? Eikö samaa ole viestitty 1960-luvulta alkaen, erityisen paljon 2010- ja 2020-luvuilla?

Ehkä on, mutta viesti ei ole muuttunut toivotulla tavalla johtamisosaamiseksi. Selvitys toisensa jälkeen kertoo IT:n ja digitalisaation soveltamis- ja johtamisosaamisen laahaavan teknisen osaamisen perässä. Teknologian määrässä ja teknisessä osaamisessa suomalaisista yrityksistä, julkishallinnosta ja kansalaisista koostuva yhteiskuntamme on Euroopan huipulla. Maailmanlaajuisesti ylivertainen kykymme siirtyä laajamittaisesti etätyöhön, -koulutukseen ja -harrastamiseen heti koronapandemian alussa ilman suuria häiriöitä on oiva esimerkki tästä. Ekonomistien mukaan terveysturvallisuussuositusten noudattamisesta seurannut asiakkaiden ja suomalaisten varovaisuus oli lyhytaikaisen taloudellisen notkahdukseen syy rajoitustoimien sijasta muilla kuin tapahtuma-, ravintola- ja matkailualoilla. Ero Suomen eduksi on selvä jopa useimpiin kehittyneisiin talouksiin verrattuna. Tämä tarjoaa meille kilpailuedun mahdollisuuden koronan jälkeisessä ajassa.

Teknologian soveltamisessa ja soveltamisen johtamisessa olemme kuitenkin kaukana kärjestä. Toistuvasti raportoidun havainnon mukaan suomalaisten johtajien enemmistö tunnistaa ongelman, muttei tiedä mitä sille pitäisi tehdä ja mistä pitäisi aloittaa. Ilman tarvittavaa johtamisosaamista emme kykene muuttamaan kilpailuedun mahdollisuutta toimiviksi ratkaisuiksi koronan jälkeisessä ajassa emmekä uskalla tehdä tarvittavia (IT) investointeja. Nämä havainnot olivat keskeisiä syitä sille, miksi ICT Leaders Finland (ILF) tuotti joukkoistamalla CIO Agenda – kokemuksia ja näkemyksiä IT:n johtamisesta ylimmälle johdolle -kirjan. Se ilmestyi syyskuussa 2021. Kirjan 32 luvussa 80 suomalaista IT:n ja digitalisaation johtamisen huippuosaajaa kertoo omat tarinansa ja kokemuspohjaiset neuvonsa heidän tärkeimmiksi arvioimistaan IT:n ja digitalisaation johtamisen asioista. Suosittelen ajankohtaisen kirjan hankkimista ja lukemista kaikille.

IT:n ja digitalisaation johtamisen onnistumisella yrityksen tai julkishallinnon organisaation johtamisjärjestelmän osana on valtava merkitys IT:n tuottamille hyödyille. Kuten oheinen kuva havainnollistaa vaikutus näkyy IT-investointien ja -hankintojen onnistumisena. Se näkyy myös sähköisen liiketoiminnan ja asioinnin onnistumisena sekä dataan ja ohjelmistoihin perustuvan liiketoiminnan menestyksenä. IT:n johtaminen organisaation johtamisjärjestelmän osana vaikuttaa itse asiassa kaikkien IT:n ja digitalisaation hyötyjen toteutumiseen alkaen (IT-)projektien ja IT-palveluiden tuotannon onnistumisesta ja ulottuen kyberturvallisuuden toimivuuteen tai alkaen IT-kyvykkyyksien kehittämisen onnistumisesta ja ulottuen IT:n hallinnan ja ohjauksen toimivuuteen. Tilastollinen todennäköisyys sille, ettei edellä kuvattu yhteys IT:n johtamisen onnistumisen ja IT:n tuottamien hyötyjen välillä pidä paikkaansa on promillea pienempi.

TIVIAn, tuolloin vielä nimeltään Tietotekniikan liitto, toimitusjohtaja Robert Seren pyysi minut mukaan IT-barometritutkimuksen toteuttamiseen vuonna 2009. Sen jälkeen olen ollut mukana nykyiseltä nimeltään IT- ja digitalisointibarometritutkimuksen vuosittaisissa toteutuksissa 2010-2015. Vuonna 2018 toteutimme barometritutkimuksen ILFin nimissä ja vuonna 2020 herätimme sen henkiin vuosittaisena TIVIAn ja ILFin tutkimuksena. Tutkimukseen kerättyjen vastausten analyysi osoitti jo 10 vuotta sitten selvän eron IT:tä ja digitalisaatiota onnistuneesti johtavien organisaatioiden ja muiden organisaatioiden välillä. Vastausten mukaan IT:tä ja digitalisaatiota onnistuneesti johtavien organisaatioiden määrä on ollut kaikissa tutkimuksissa 30-40 %. Ohessa olevan kuvan tavoin erot ovat näkyneet IT:n hyötyjä koskevissa arvioissa. Vastaajan arvioidessa IT:n ja digitalisaation johtamisen olevan onnistunutta hän arvioi myös IT:n hyötyjen saavuttamisen korkeammaksi.

Viimeisen 10 vuoden aikana erot näiden kahden ryhmän välillä ovat kasvaneet ja tulleet selvemmiksi. Erojen muutos näkyy epäsuorasti myös ohessa olevassa kuvassa. Arviot IT:n tuottamista hyödyistä ovat selvästi korkeammat IT:n ja digitalisaation johtamisessa onnistuneissa organisaatioissa kuin muissa organisaatioissa. Löysin vuoden 2020 vastausten avulla noin 15 %:n suuruisen joukon organisaatioita, jotka olivat lisänneet panostuksiaan IT:hen ja digitalisaatioon koronan aikana kilpailukykynsä kasvattamiseksi. Vastaavasti löysin noin 30 %:n suuruisen ryhmän organisaatioita, jotka olivat joutuneet tinkimään lähes kaikesta IT:ssä koronan aikana. Silti mielestäni tärkein havainto on se, että koronan aikana IT:n ja digitalisaation johtamisessa onnistuneet ja siitä eniten hyötyjä saaneet organisaatiot olivat tällaisia jo ennen korona pandemiaa. Yhteenvetonani totean IT:n ja digitalisaation johtamisosaamisen merkityksen korostuvan korona pandemian jälkeisenä aikana. Väitän maamme menestyksen riippuvan siitä.

Mitä siis pitäisi tehdä ja mistä pitäisi aloittaa IT:n ja digitalisaation johtamisosaamisen kasvattamiseksi? TIVIA on luonut CIO Agenda – tietohallinnon ja IT:n johtamisen koulutusohjelmat ylimmälle johdolle tähän tarpeeseen yhdessä kouluttamisesta vastaavien henkilöiden kanssa ja ILFin tukemana. Vaikkei yksittäisen koulutusohjelman avulla ole mahdollista kouluttaa kaikkia sitä tarvitsevia kymmeniä tuhansia henkilöitä, se yhdessä muiden vastaavien koulutusten kanssa on tärkeä keino tarvittavan osaamisen luomiseksi.

Kuva JESHOOTS.COM Unsplash

Suositellut

Uusimmat