Suomalaisten työeläkevakuuttajien it-kulut olivat 238 miljoonaa euroa viime vuonna. Kokonaiskulut laskivat vuoteen 2019 verrattuna hieman yli 4 prosenttia (10,8 miljoonaa euroa).
Merkittävä syy kulujen laskuun oli se, että tulorekisterihankkeesta ei enää aiheutunut kuluja samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Tulorekisterin käyttöönotosta aiheutuneet kulut kohdistuivat pääosin vuosille 2018–2019.
Suurin kuluerä oli ylläpito ja tuotanto. Siihen kului viime vuonna 148 miljoonaa euroa, mikä oli hieman vuoden 2019 tasoa enemmän.
Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan kokoamasta selvityksestä, joka tehtiin nyt yhdeksättä kertaa. Koko työeläkealan yhteinen tiedonkeruu mahdollistaa kattavan ja järjestelmällisen seurannan alan it-kuluista ja niiden kehittymisestä.
“Vuodesta 2016 tulorekisterihanke aiheutti työeläkealan it-kustannuksissa merkittävää nousua, joka taittui vuonna 2020. Suurimmat työt valmistuivat vuoden 2019 aikana”, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan kehityspäällikkö Mikael Kulikoff.
Tulorekisteri otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa. Siitä lähtien työeläkevakuuttajat saivat kaikki uudet ansiotiedot tulorekisteristä. Tietojen perusteella määritetään työeläkevakuutusmaksut ja jokaisen tuleva työeläke. Vuoden 2021 alusta lähtien myös eläke- ja etuustiedot on ilmoitettu tulorekisteriin.
“Tulorekisterin ensimmäinen, ansiotietoihin liittyvä vaihe työllisti työeläkealaa suuresti. Eläke- ja etuustietojen mukaan ottamisesta aiheutui huomattavasti vähemmän kuluja”, Kulikoff kuvaa.
Vuonna 2020 alan it-kustannuksista suurin osa (62,3 %) aiheutui tietojärjestelmien ylläpidosta ja tuotannon hoidosta. Kolmannes (33,7 %) kuluista kohdistui kehitysinvestointeihin. Pienimmän osuuden (4,1 %) muodostivat lakimuutoksista aiheutuvat pakolliset muutostarpeet.
Työeläkealan it-kuluihin vaikuttaa järjestelmissä käsiteltävä suuri tietomäärä: järjestelmissä on tiedot kaikkien Suomessa töitä tekevien nykyisistä ja entisistä työsuhteista, ansaituista palkoista ja eläkkeistä. Vuoden 2020 lopussa vakuutettuja oli noin 2,5 miljoonaa ja työeläkkeensaajia reilut 1,5 miljoonaa.
Yhteisten järjestelmien käyttö säästää kustannuksissa. Työeläkeala hakee jatkuvasti kustannustehokkuutta järjestelmäyhteistyöllä ja yhteisellä palvelujen kehittämisellä.
