Aloitin virallisesti kouluttajaurani 15.2.1985 osana Tietotekniikan kiertokoulu -hanketta Keski-Suomessa, kun Äänekosken ammattikoulu toteutti Ammattikasvatushallituksen projektia. Alkuvaiheessa toimin laitevastaavana, huolehdin Commodore 64 -luokista, tuotimme oppimateriaalia ja ohjelmoimme opetusohjelmia. Pian sain tilaisuuden pitää ensimmäisen koulutukseni, ja se onnistui niin hyvin, että olen edelleen samalla polulla. Tuhansien esitysten ja koulutusten myötä olen saanut seurata ja olla mukana teknologian huikeassa kehityksessä.
Olen jakanut historian tässä neljään kymmenen vuoden periodiin ja nostanut joka kaudelta keskeisiä havaintoja.
1985-1995 Henkilökohtaisten tietokoneiden yleistyminen
Kotitietokoneiden, kuten C64:n ja PC-koneiden, yleistyminen loi pohjan tietotekniikan arkipäiväistymiselle. Etenkin Microsoft Windows 3.0 (toukokuussa 1990) mahdollisti siirtymisen graafisiin käyttöliittymiin ja helpotti tietokoneiden käyttöä.
Internet alkoi avautua suuremmalle yleisölle. Tim Berners-Leen kehittämä World Wide Web (1989–1993) mullisti tiedon jakamisen ja mahdollisti verkkosivujen ja hypertekstin synnyn.
Törmäsin kesällä 1994 September 17 (?)-virukseen, joka oli saastuttanut 150 työaseman lähiverkon ja viikonloppu meni sitä putsatessa. Tästä alkoi tietoturvaurani.
1995-2005 Selainten ja mobiiliteknologian nousu
Netscape, Internet Explorer ja Google (perustettu 1998, julkinen hakukone 1999) helpottivat tiedonhakua ja käynnistivät verkkosisällön räjähdysmäisen kasvun. Y2K-buumi vauhditti tietojärjestelmien päivittämistä, vaikka jälkikäteen voitiin todeta, että se ei olisi ollut välttämätöntä.
GSM-teknologian yleistyminen sekä 3G-verkkojen ensiaskeleet 2000-luvun alussa mahdollistivat mobiilin viestinnän ja datansiirron. Wi-Fi-verkkojen vakiintuminen laajensi langattoman internetin käyttömahdollisuuksia. Verkkokauppa kehittyi: Amazon ja eBay näyttivät tietä verkkokaupankäynnille, itse otin eBayn käyttöön jo vuonna 1998.
2005-2015 Älypuhelimet, some ja pilvipalvelut
Tällä ajanjaksolla tuottavuus nousi, kun digilaitteet ja -palvelut yleistyivät. Siirryimme tietokoneista mukana kulkeviin älylaitteisiin ja nopeisiin mobiiliyhteyksiin.
Applen iPhone (julkistettiin tammikuussa 2007, myyntiin kesäkuussa 2007) ja Android-ekosysteemi toivat mukanaan sovelluskaupat. Pilvipalvelut, kuten AWS (lanseerattiin maaliskuussa 2006), mullistivat yritysten IT-ratkaisut. Facebook, YouTube ja Twitter loivat uusia tapoja viestiä ja jakaa sisältöä, vaikuttaen yhteiskuntaan ja liiketoimintaan. Tähän ajanjaksoon osuu myös Nokian ja Symbianin huippuvuodet ja täydellinen romahdus.
2015-2025 Datan kasvu ja tekoälyn arkipäiväistyminen
Tekoäly, koneoppiminen ja luonnollisen kielen käsittely kehittyvät nopeasti. Puheohjatut sovellukset, konenäkö ja ennustava analytiikka muuttavat toimintatapoja. IoT-teknologia yhdistää kodit, terveydenhuollon ja logistiikan verkkoon.
5G ja tuleva 6G (arvioitu käyttöönotto 2030-luvun alku) mahdollistavat autonomiset järjestelmät, kuten itsenäiset ajoneuvot ja teollisuusautomaation. Uudet verkot tukevat vaiheittain immersiivisiä AR/VR-elämyksiä ja etätyön uusia muotoja.
Koronavirus vaikutti merkittävästi teknologian kehittymiseen ja etätöiden yleistymiseen. Venäjän hyökkäys 2/2022 Ukrainaan, Lähi-Idän ja muun geopoliittiseen tilanteen kiristyminen ovat merkittävästi muuttaneet kyber- ja digiturvan merkitystä, johon vaikuttaa myös merkittävä vuosittainen verkkorikollisuuden kasvu.
Entä tulevaisuus? 2025-2035 Kvanttitietokoneet, tekoäly ja automaatio
Kvanttitietokoneet etenevät laboratorioista sovelluksiin, kuten tietoturvaan, lääketieteeseen ja optimointiin. Kvanttilaskenta mullistaa esimerkiksi lääketutkimuksen ja salauksen.
Generatiivinen tekoäly yhdistyy arkipäiväisiin työkaluihin: henkilökohtaiset avustajat, asiakaspalvelu ja ohjelmistokehitys automatisoituvat. Itseajavat autot, drone-logistiikka ja teollisuus- ja palvelurobotisaatio kehittyvät merkittävästi. Lääketieteessä tekoäly auttaa diagnosoimaan sairauksia ja luomaan yksilöllisiä hoitomenetelmiä.
6G-verkot monikymmenkertaistavat datanopeudet 2030-luvun alussa. Reaaliaikaiset hologrammit, laajamittaiset IoT-ratkaisut ja etäkirurgia mahdollistuvat. Kehittyneet verkot tukevat uutta digitaalista maailmaa, jossa pystymme työskentelemään entistä tehokkaammin myös virtuaalisesti ja jossa apunamme on myös tekoälykaksosiamme.
Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Teknologian kehitys on ollut huimaa, mutta seuraavat vuosikymmenet voivat mullistaa arkemme vielä täydellisemmin. Olen edelleen, tosin aikaisempaa varovaisen innoissani siitä, mitä tuleman pitää!
Mitkä ovat meidän keskeiset uhkammew?
Teknologian kehittyminen tuo mukanaan valtavasti positiivisia mahdollisuuksia, mutta samalla siihen liittyy myös kasvavia riskejä. Teknologian väärinkäyttö, verkkorikollisuuden kehittyminen ja sotilaalliset konfliktit muodostavat keskeisiä uhkia. Lisäksi äärimäiset sääilmiöt, ilmastonmuutos sekä virheellisen tiedon ja disinformaation levittämisen helpottuminen ovat merkittäviä haasteita. Nämä kaikki ilmiöt kytkeytyvät osin laajempiin geopoliittisiin ja teknologisiin muutoksiin, jotka voivat olla ennalta arvaamattomia ja vaikuttaa täysin ennalta-arvaamattoman laajasti yhteiskuntaamme. Kyky onnistuneesti tunnistaa uhkia, hallita riskejä sekä ennakoida tulevaa nousee arvoon arvaamattomaan!
Yhtenä esimerkkinä turvallisuuden positiivisesta kehityksestä voidaan nostaa esiin tieliikenneonnettomuudet. Suomessa on onnistuttu merkittävästi vähentämään liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää viime vuosikymmeninä. Karl Benz rakensi ensimmäisen autonsa vuonna 1885, ja sata vuotta sitten, vuonna 1925, maailmassa arvioitiin olleen jo noin 22 miljoonaa autoa. Nykyisten ja tuolloin käytettyjen ajoneuvojen väliset erot ovat valtavat, erityisesti turvateknologioiden osalta. Nykypäivän autot sisältävät esimerkiksi ABS-, BAS-, BSD-, EBS-, ESC-, LKA- ja TCS-järjestelmiä, ja liikenneturvallisuutta on parannettu myös muun muassa katsastuksilla, tiedottamisella, pakollisilla ajokorteilla ja ikäihmisten terveystarkastuksilla sekä liikenteen poliisivalvonnalla.
Miksi emme ole saavuttaneet vastaavanlaista edistysaskelta teknologian turvallisuudessa? Vaikka vielä emme ole, uskon, että seuraavan kymmenen vuoden aikana automatisoidut ja digitaaliseen maailmaan liittyvät turvateknologiat tulevat suojaamaan meitä merkittävästi paremmin huomaamattamme. Meidän ei tarvitse odottaa sadan vuoden kehityskulkua, kuten autoilussa, vaan voimme odottaa merkittäviä edistysaskeleita jo huomattavasti nopeammin, olenhan tunnettu hyvin positiivisesta asenteestani…
Aion jatkossa vuosittain näihin samoihin aikoihin tehdä yhteenvedon siitä, miten digimaailma kehittyy. Seuraavan vuoden aikana osa teknologisesta kehityksestä voi harpata eteenpäin useamman perinteisen vuoden edestä. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2035 voimme käyttää digilaitteita ja palveluita, joita emme tänään osaa vielä kunnolla kuvitellakaan.
Käsittelen osin näitä teemoja pe 14.2.2025 klo 9.00-10.00 40 v juhlawebinaarissa, jonka suoran katselulinkin tulet löytämään täältä:
https://tivia.fi/kimmo-40
Kimmo Rousku on toiminut viidellä vuosikymmenellä laaja-alaisena teknologian kouluttajana, tietokirjailijana ja esiintyjänä, alkaen ensimmäisestä koulutuksestaan 15.2.1985 ATK:n parissa. ICT:n kautta hänen osaamisensa on kehittynyt tekoälyaikakauteen, ja hän jatkaa aktiivisesti kyber- ja digitaalisen turvallisuuden sekä teknologian hyödyntämisen parissa. Kimmo toimii Tietoturva ry:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä Digi- ja väestötietoviraston VAHTI-verkoston pääsihteerinä.
Palaute ja yhteydenotot: kimmo.rousku@tietoturva.fi